Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Kirjoittamisesta   Teokset   Palkinnot   Tekstinäytteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Anna-Mari Kaskinen

Lohja


Anna-Mari Kaskinen
  • Anna-Mari Kaskinen on syntynyt 15.10.1958 Turussa
  • Kansainvälinen ylioppilastutkinto (IB) Kanada 1977
  • FM Helsingin yliopisto 1986
  • Teatterialan opintoja La Trobe University, Melbourne Australia 1988 - 89
  • Anna-Mari Kaskinen asuu Lohjalla

 Merkittäviä kirjailijoita elämäni varrella

"Saatuani opiskelupaikan Helsingin yliopistosta aloin etsiä asuntoa pääkaupunkiseudulta. Kummitätini Toini Launto Sauvosta on Aaro Hellaakosken Katri-tyttären hyvä ystävä. Hellaakosken lapset toivoivat juuri noihin aikoihin, että joku muuttaisi asumaan heidän iäkkään äitinsä luokse. Tätä mahdollisuutta tarjottiin minulle. Otin sen kiitollisena vastaan. Asuin Lempi Hellaakosken luona Helsingin Museokadulla kolme vuotta. Tuo aika oli kuin sukellus 1900-luvun kirjallisuus-ja kulttuurihistoriaan. Hellaakoskien koti oli todellinen taiteiden tyyssija. Lempi Hellaakoski oli laulajatar ja kansakoulunopettaja. Hänen veljensä oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, jonka tekemiä veistoksia ja patsaita oli asunnossa runsaasti. Aaro Hellaakosken työpöytä oli edelleen paikallaan. Sain kuulla Lempi Hellaakoskelta kertomuksia runojen synnystä ja Hellaakosken voimakkaasta persoonasta. Sain myös tilaisuuden vierailla Hellaakoskien kesähuvilalla Taipalsaaressa, jossa olivat syntyneet Satakieli-sarjan hienot runot. Noista päivistä lähtien Aaro Hellaakosken runot ovat olleet minulle erityisasemassa.

Toinen minulle erittäin merkittävä kirjailija on ollut Anna-Maija Raittila. Tutustuin häneen 1980-luvun alkupuolella, kun virsikirjauudistus oli loppusuoralla. Hän pyysi minulta tekstejä lasten ja nuorten virsiin. Sain häneltä myös ohjeita virsitekstien kirjoittamiseen. Tuli kirjoittaa kirjakieltä. Ja kirjoittajan persoonan tuli jättäytyä nöyrästi taka-alalle, jotta itse virren sanoma korostuisi. Nämä ohjeet ovat minulle merkittäviä edelleenkin.

Myöhemmin sain tilaisuuden toimia Anna-Maija Raittilan kanssa samassa työryhmässä, yhdessä Niilo Rauhala ja Pekka Kivekkään kanssa. Tehtävänämme oli neljän hengen voimin suomentaa Ruotsin kirkon virsikirja. Siinä tehtävässä opin paljon, niin runoudesta kuin Anna-Maijan persoonastakin.

Anna-Maija Raittilan tuotanto on laaja. Se käsittää runokokoelmia, suomennoksia lukuisista eri kielistä, päiväkirjoja, virsirunoutta sekä kirkon perinteen merkittävien henkilöiden ajatteluun johdattelevia teoksia. Anna-Maija Raittila on tuonut tuoreella tavalla suomalaisten ulottuville Franciscus Assisilaisen, Hildegard Bingeniläisen sekä monia muita kirkon isiä ja äitejä.

Anna-Maija Raittilassa sana ja elämä nivoutuvat yhteen. Hän on kotiuttanut Suomeen hiljaisuuden retriitit, raivannut tilaa hiljaisuudelle ja yksinkertaiselle elämäntavalle, arjen kilvoittelulle. Yksi suurimmista asioista mitä olen häneltä oppinut on luottamus. Äiti Juliana Norwichlaisen sanoin: kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi, kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi."