Annikki Bärman
Annikki Bärman (1930–2016) oli suomalainen opettaja ja kirjailija, joka kirjoitti romaaneja ja nuortenkirjoja myös nimillä Mario Kirsi ja Karhumies.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1964 | Salaperäinen savu | nuortenkirja |
| 1968 | Kuusi kadonnutta päivää | nuortenkirja |
| 1980 | Kivimetsä tuolla puolen | romaani |
| 1988 | Nappulan unilelu | lastenkirja |
| 1990 | Poika ja tietokone | lastenkirja |
| 1990 | Korvikenuoruus | romaani |
| 1990 | Peijakaiset | romaani |
| 1991 | Kikau ja Rokau | lastenkirja |
| 1991 | Tyttöjen talo | romaani |
| 1991 | Musta ruusu | romaani |
| 1992 | Julma pisara | romaani |
| 1994 | Neljä muotokuvaa | romaani |
| 1995 | Pieni kiero yösoitto | romaani |
| 1997 | Vaarojen sini | romaani |
| 2001 | Yön pimeät silmät | romaani |
| 2003 | Paikka maan päällä | romaani |
| 2004 | Pahalla on kiire | romaani |
| 2009 | Usko vai epäusko | romaani |
Annikki Bärman (1930–2016) toimi vuosikymmeniä kansakoulun- ja englanninopettajana, ennen kuin ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi vasta lähempänä viittäkymmentä ikävuotta. Hän julkaisi lähes kaksikymmentä teosta omalla nimellään sekä pseudonyymeillä Mario Kirsi ja R. A. Karhumies, ja vietti elämänsä viimeiset vuosikymmenet Vihdin Vihtijärvellä.
Mitä Annikki Bärman on kirjoittanut?
Bärmanin tuotanto kattaa nuortenkirjoja, lastenkirjoja ja aikuisille suunnattuja romaaneja. Ura alkoi 1960-luvulla yhteistyönä aviomiehensä, niin ikään kirjailija Raimo Bärmanin, kanssa: kaksikko julkaisi pseudonyymillä R. A. Karhumies kaksi nuortenseikkailukirjaa, Salaperäisen savun (1964) ja Kuusi kadonnutta päivää (1968). Myöhemmin Bärman kirjoitti omalla nimellään sekä lasten- että aikuistenkirjoja, ja 1990-luvun alusta lähtien osan romaaneistaan pseudonyymillä Mario Kirsi. Hän sai Lahden kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980. Hänen tuotantoaan on kuvattu vahvasti naisen näkökulmasta kirjoitetuksi: aiheina toistuvat lasten ja nuorten kasvu sekä arjen ihmissuhteet, ja kirjailija itse on kertonut halunneensa tarjota lukijoilleen rentouttavia lukuhetkiä pitkän opettajanuransa vastapainoksi.
| Vuosi | Teos | Tyyppi |
|---|---|---|
| 1964 | Salaperäinen savu | Nuortenkirja |
| 1968 | Kuusi kadonnutta päivää | Nuortenkirja |
| 1980 | Kivimetsä tuolla puolen | Romaani |
| 1988 | Nappulan unilelu | Lastenkirja |
| 1990 | Poika ja tietokone | Lastenkirja |
| 1990 | Korvikenuoruus | Romaani |
| 1990 | Peijakaiset | Romaani |
| 1991 | Kikau ja Rokau | Lastenkirja |
| 1991 | Tyttöjen talo | Romaani |
| 1991 | Musta ruusu | Romaani |
| 1992 | Julma pisara | Romaani |
| 1994 | Neljä muotokuvaa | Romaani |
| 1995 | Pieni kiero yösoitto | Romaani |
| 1997 | Vaarojen sini | Romaani |
| 2001 | Yön pimeät silmät | Romaani |
| 2003 | Paikka maan päällä | Romaani |
| 2004 | Pahalla on kiire | Romaani |
| 2009 | Usko vai epäusko | Romaani |
Milloin Annikki Bärman eli?
Bärman syntyi Lappeella vuonna 1930 nimellä Vilma Annikki Kuukka ja kuoli Lahdessa vuonna 2016. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta 1958 ja opiskeli myöhemmin englantilaista filologiaa Tampereen yliopistossa, josta hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1970. Opettajanuransa hän teki useassa kunnassa Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ennen siirtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi.
Mistä Annikki Bärman oli kotoisin?
Bärman oli syntyjään lappeelainen, ja opettajanuransa vei hänet muun muassa Enoon, Lauritsalaan, Taipalsaareen, Ruokolahdelle, Kajaaniin ja Lahteen. Vuodesta 1998 hän asui Vihdin Vihtijärvellä. Vuonna 1989 hän perusti yhdessä miehensä, kirjailija Raimo Bärmanin kanssa FinnEpos-nimisen kustantamon, jonka kautta osa myöhäistuotannosta ilmestyi. Bärmanin ura kuvastaa monen aikansa naiskirjailijan polkua: pitkä opettajanura ennen kirjailijaksi ryhtymistä, ja vasta keski-iässä alkanut, sitäkin tuotteliaampi kirjallinen ura, joka jatkui lähes elämän loppuun asti. Yli kolmenkymmenen vuoden opettajanura Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä antoi hänelle runsaasti aineistoa ja näkökulmia, joita hän hyödynsi myöhemmin sekä nuortenkirjoissaan että aikuisromaaneissaan. Kahden pseudonyymin käyttö kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka laajalle hänen tuotantonsa lopulta levisi eri lukijakuntien pariin, lapsille suunnatuista kuvakirjoista aikuisten romaaneihin asti.
Muita samalta ajalta kirjoittaneita kirjailijoita voi selata Kirjailijat A–Ö -hakemistosta, ja Bärmanin aviomiehen Raimo Bärmanin tuotantoon voi tutustua omalla sivullaan. Lajityypeistä kertovat tarkemmin romaani- ja lastenkirjat-sivut.