Aili Konttinen

Mitä Aili Konttinen on kirjoittanut?

Konttisen tunnetuin teossarja on kuusiosainen Marketta-sarja, joka kertoo karjalaistytöstä ja tämän perheestä lapsuudesta sotavuosien evakkomatkojen kautta aikuistumiseen. Sarja alkoi teoksella Marketta tulee kouluun (1936) ja päättyi teokseen Marketan seitsemäs koulu (1948). Konttinen jatkoi Anni Swanin ihanteellissävyistä tyttökirjaperinnettä tuoreella ja omaperäisellä otteella, ja Marketan tarina seuraa sotavuosien evakkomatkoja ja arjen muutoksia lähes koko sarjan ajan. Toinen tunnettu teos on lapsen sota-ajan kokemuksista kertova Inkeri palasi Ruotsista (1947), joka on Konttisen eniten käännetty teos ja josta hän sai ensimmäisen Suomessa jaetun Topelius-palkinnon vuonna 1948. Vuotta myöhemmin toinen Topelius-palkinto myönnettiin teokselle Hymyile, Krisse (1948). Vuosina 1958–1966 hän julkaisi vielä viisiosaisen Lasten kultaisen Kalevalan, joka toi kansalliseepoksen lapsille sopivaan muotoon.

Milloin Aili Konttinen eli?

Konttinen syntyi Viipurissa vuonna 1906 ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1925. Hän toimi opettajana Iitissä, Jääskessä, Ruokolahdella ja Vihdissä, ja ryhtyi kirjailijaksi vasta 30-vuotiaana vuonna 1936, opettajantyön ohessa. Hän sai Topelius-palkinnon vuosina 1948 ja 1949, ja Suomen Kirjallisuuden Seuran kirjoituskilpailussa palkintoja useana vuonna 1947–1951 ja vielä 1958. Konttinen kuoli Vihdissä vuonna 1969, vain 33 vuoden kirjailijanuran jälkeen, joka silti tuotti kymmeniä nimikkeitä.

Mistä Aili Konttinen oli kotoisin?

Konttinen oli syntyjään viipurilainen, mutta hänen opettajanuransa toi hänet Iitin, Jääsken ja Ruokolahden kautta lopulta Vihtiin, jossa hän myös asui elämänsä loppuun asti. Karjalainen tausta näkyy vahvasti hänen tunnetuimmassa teossarjassaan, jonka päähenkilö Marketta on karjalaistyttö ja jonka tarina seuraa perheen kohtaloa juuri niinä vuosina, jolloin Konttinen itsekin siirtyi opettajana paikkakunnalta toiselle. Konttisen oma opettajanura antoi hänelle läheisen näkökulman lasten arkeen, mikä näkyy hänen kirjojensa uskottavina ja ajassaan tunnistettavina kouluympäristöinä. Tämä yhdistelmä — opettajan tarkka havainnointi ja karjalaisen kotiseudun tuntemus — teki hänestä 1940-luvun luetuimman tyttökirjailijan.

Sivuston Kirjailijat A–Ö -hakemistosta löytyy muita kirjailijoita, lastenkirjat- ja nuortenkirjat-sivut kertovat lajityypeistä tarkemmin, ja Topelius-palkinnon tapaisista tunnustuksista yleisemmin kirjallisuuspalkinnot-sivu.