Aale Tynni-Haavio
Aale Tynni (1913–1997), Sammatin ja Lohjan runoilija ja kääntäjä: runokokoelmat, käännökset ja lastenkirjat julkaisujärjestyksessä sekä taiteen olympiakulta.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1938 | Kynttilänsydän | runokokoelma |
| 1940 | Vesilintu | runokokoelma |
| 1943 | Lähde ja matkamies | runokokoelma |
| 1946 | Lehtimaja | runokokoelma |
| 1947 | Soiva metsä | runokokoelma |
| 1949 | Ylitse vuoren lasisen | runokokoelma |
| 1952 | Tuntematon puu | runokokoelma |
| 1953 | Kerttu ja Perttu ja muut talon lapset | lastenkirja |
| 1954 | Kissa liukkaalla jäällä ja muita satuja | lastenkirja |
| 1954 | Torni virrassa | runokokoelma |
| 1954 | Vieraana vihreällä saarella | runokokoelma |
| 1955 | Satuaapinen | lastenkirja |
| 1956 | Heikin salaisuudet | lastenkirja |
| 1957 | Tuhat laulujen vuotta | käännös |
| 1958 | Yhdeksän kaupunkia | runokokoelma |
| 1961 | Maailmanteatteri | runokokoelma |
| 1962 | Tulisen järjen aika | käännös |
| 1965 | Sonetit (Shakespeare) | käännös |
| 1965 | Muuttohaukat | näytelmä |
| 1967 | Balladeja ja romansseja | runokokoelma |
| 1968 | Lasten paratiisi | lastenkirja |
| 1969 | Pidä rastaan laulusta kiinni | runokokoelma |
| 1974 | Tarinain lähde | runokokoelma |
| 1978 | Olen vielä kaukana | runokokoelma |
| 1979 | Vihreys | runokokoelma |
| 1980 | Eddan sankarirunot | käännös |
| 1982 | Eddan jumalrunot | käännös |
| 1987 | Vuodenajat | runokokoelma |
| 1990 | Inkeri, Inkerini | runokokoelma |
| 1991 | Rautamarskin aika | näytelmä |
| 2013 | Kootut runot 1938–1987 | runokokoelma |
Aale Tynni (1913–1997) oli suomalainen runoilija, kääntäjä ja lastenkirjailija, jonka uraan kuuluu myös harvinainen kunnia: taiteen olympiakulta vuoden 1948 kisoista.
Mitä Aale Tynni-Haavio on kirjoittanut?
Tynnin oma runotuotanto käsittää lähes parikymmentä kokoelmaa esikoisteoksesta Kynttilänsydän (1938) kokoomateokseen Kootut runot 1938–1987 (2013). Runojen ohella hän kirjoitti lastenkirjoja ja näytelmiä sekä toimi tuotteliaana suomentajana: hänen laaja maailmanrunouden antologiansa Tuhat laulujen vuotta (1957) on yhä käytetty kokoelma, ja hän suomensi myös Shakespearen sonetit sekä muinaisnorjalaisen Eddan runot. Koska Tynni kuoli vasta 1997, hänen teoksiaan ei tällä sivulla lainata kuin korkeintaan yhdellä säkeellä – kokonaisia runoja voi lukea hänen kokoelmistaan.
Aale Tynni-Haavion tunnetuimmat runot
Tynnin tunnetuin yksittäinen teksti on kilpailuruno “Hellaan laakeri”, josta hän voitti olympiakultaa Lontoon kisojen taidekilpailussa 1948 – yksi harvoista kerroista, kun Suomi on voittanut olympiamitalin kirjallisuudesta. Runokokoelmista Ylitse vuoren lasisen (1949) ja Torni virrassa (1954) kuuluvat hänen keskeisimpään sotienjälkeiseen tuotantoonsa. Hänen laaja suomennosantologiansa Tuhat laulujen vuotta (1957) puolestaan esitteli suomalaisille lukijoille maailmanrunoutta antiikista 1900-luvulle ja on yhä yksi tunnetuimmista suomenkielisistä runoantologioista.
Milloin Aale Tynni-Haavio eli?
Tynni syntyi 3.10.1913 Kolppanassa Inkerinmaalla ja kuoli 21.10.1997 Helsingissä. Hän sai urallaan useita merkittäviä tunnustuksia: Aleksis Kiven palkinnon (1955), Topelius-palkinnon (1957), Pro Finlandia -mitalin (1959) sekä valtion kirjallisuuspalkinnon kahdesti (1944, 1948). Myöhemmin hän sai vielä kääntäjien valtionpalkinnon 1981, mikä on harvinainen kunnianosoitus yhdelle ja samalle kirjailijalle sekä alkuperäistuotannosta että käännöstyöstä. Hänet valittiin myös Suomen Akatemian jäseneksi eli akateemikoksi, arvonimeen, joka on myönnetty vain harvoille suomalaisille kirjailijoille.
Mistä Aale Tynni-Haavio oli kotoisin?
Vaikka Tynni syntyi Inkerinmaalla, hänen elämäänsä ja tuotantoonsa liittyy vahvasti Lohja ja erityisesti Sammatti, jossa hän asui. Sammatin maisemat ja rauha näkyvät useissa hänen myöhemmistä kokoelmistaan, kuten Vuodenajat (1987), ja syntymäseutuunsa hän palasi kirjallisesti kokoelmassa Inkeri, Inkerini (1990). Sammatti tunnetaan myös toisen suomalaisen kulttuurihahmon, Kalevalan kokoaja Elias Lönnrotin, kotiseutuna, mikä tekee pienestä kunnasta poikkeuksellisen tiheän kirjallisen perinnön paikan.
Muuta suomalaista runoutta samalta ajalta esittelevät Aaro Hellaakoski ja Kaarlo Sarkia, ja laajemman valikoiman löytää kauneimmat suomalaiset runot -sivulta.