Arvi Jännes
Arvi Jännes eli kielitieteilijä Arvid Genetz (1848–1915) kirjoitti isänmaallista runoutta. Kokoelmat julkaisujärjestyksessä ja tunnetuimmat runot.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1889 | Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi | runokokoelma |
| 1892 | Muutamia Arvi Jänneksen runoja | runokokoelma |
| 1897 | Toukokuun-lauluja | runokokoelma |
Arvi Jännes oli impilahtelaissyntyisen kielitieteilijän ja senaattorin Arvid Genetzin (1848–1915) runoilijanimi. Hän julkaisi elinaikanaan yhden varsinaisen runokokoelman, mutta muutama sen runoista — etenkin “Herää, Suomi!” — vakiintui osaksi suomalaista isänmaallista runoperinnettä. Genetz tunnetaan ensisijaisesti suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana, ja runoilijanimi Arvi Jännes erotti hänen kaunokirjallisen tuotantonsa tieteellisestä työstä.
Arvi Jännes runot ja kokoelmat julkaisujärjestyksessä
Genetzin päätyö kielitieteilijänä jätti runoudelle vähän aikaa: hän ehti julkaista vain yhden kokoelman, jota täydensivät myöhemmin ilmestyneet valikoimat.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1889 | Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi | runokokoelma |
| 1892 | Muutamia Arvi Jänneksen runoja | runokokoelma |
| 1897 | Toukokuun-lauluja | runokokoelma |
Milloin Arvi Jännes eli?
Jännes syntyi 1.7.1848 ja kuoli 3.5.1915, 66-vuotiaana. Kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, joten hänen tuotantonsa on tekijänoikeudellisesti vapaata.
Mistä Arvi Jännes oli kotoisin?
Jännes syntyi Impilahdella Laatokan Karjalassa. Hän toimi myöhemmin professorina Helsingin (silloisen Aleksanterin) yliopistossa — ensin suomen kielen ja kirjallisuuden, sitten suomalais-ugrilaisen kielitieteen alalla — ja istui Suomen senaatissa vuosina 1901–1905 kirkollistoimituskunnan päällikkönä. Hän otti paikan senaatissa vastaan Bobrikovin sortokaudella, ja niin kutsuttu myöntyväisyyssenaatti joutui eroamaan marraskuun 1905 suurlakon seurauksena. Kielitieteilijänä hän kirjoitti myös oppikirjoja, muun muassa suomen kieliopin kouluja varten; runous jäi hänelle pikemminkin sivutyöksi tieteellisen ja poliittisen uran rinnalle.
Arvi Jännesn tunnetuimmat runot
Genetzin tunnetuimmat yksittäiset runot ovat “Herää, Suomi!”, “Karjala” ja “Väinölän lapset”, kaikki vuoden 1889 kokoelmasta. Isänmaa ja Karjala olivat hänen runoutensa keskeisiä aiheita, ja “Väinölän lapset” ulotti isänmaallisuuden koskemaan myös muita suomalais-ugrilaisia kansoja. Runot ovat vapaasti luettavissa Wikiaineistossa alkuperäisinä teksteinä. Myöhemmät valikoimat, Muutamia Arvi Jänneksen runoja (1892) ja Toukokuun-lauluja (1897), keräsivät saman tuotannon uusiin painoksiin sen sijaan että ne olisivat tuoneet mukaan merkittävästi uutta runoutta.
Kenelle Arvi Jänneksen runot sopivat?
Jänneksen tuotanto sopii lukijalle, joka etsii 1800-luvun lopun isänmaallista ja karjalaisaiheista runoutta, tai joka on kiinnostunut tieteentekijästä, joka kirjoitti runoutta vain sivutyönään tiedemiehen ja poliitikon uran ohessa lähes puoli vuosisataa sitten päättyneen elämän aikana. Elias Lönnrotin sivulla on toinen 1800-luvun kansanrunoutta työstänyt suomalainen, ja kauneimmat suomalaiset runot -sivulla laajempi valikoima tekijänoikeusvapaata runoutta.