eliaskirjailijat

Erkki Ahonen

Erkki Ahonen (1932–2010) kirjoitti psykologista proosaa ja suomalaisen tieteiskirjallisuuden klassikkoja, kuten Paikka nimeltä Plaston ja Tietokonelapsi.

8.1.1932–17.9.2010 synt. Kiuruvesi seutu Karkkila runokokoelma, romaani, tieteisromaani 15 teosta
Teokset julkaisujärjestyksessä
VuosiTeosLaji
1960 Hyppy runokokoelma
1961 Tänään ei paljon tapahdu romaani
1962 Kyyditys romaani
1963 Kuuma koira romaani
1965 Kiviä vuoret romaani
1965 Vierastunti; Jäätä näytelmän muotoista proosaa
1967 Paperihanskat romaani
1967 Kuriiriupseeri kuunnelma
1968 Paikka nimeltä Plaston tieteisromaani
1969 Kuumatka päiväkirja
1970 Seppä Örn kaksi kertomusta
1972 Tietokonelapsi tieteisromaani
1976 Syvä matka tieteisromaani
1983 Runot runokokoelma (laajennettu laitos)
2007 Matin savotat; Annin palveluspaikka kaksi kertomusta

Erkki Ahonen on yksi harvoista karkkilalaisittain tunnetuista tieteiskirjailijoista: hänen 1960- ja 1970-luvun tieteisromaaninsa lasketaan suomalaisen aikuisten tieteiskirjallisuuden merkittävimpien joukkoon, mikä on harvinaista genrelle, joka Suomessa on perinteisesti mielletty lähinnä nuortenkirjallisuudeksi.

Mitä Erkki Ahonen on kirjoittanut?

Ahonen debytoi runoilijana ja siirtyi sittemmin proosaan, jossa hän tutki erityisesti miehen mielenmaisemaa psykologisen realismin keinoin. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla hän kirjoitti kolme tieteisromaania, jotka pohtivat ihmisen ja tekniikan suhdetta.

VuosiTeosLaji
1960Hyppyrunokokoelma
1961Tänään ei paljon tapahduromaani
1962Kyyditysromaani
1963Kuuma koiraromaani
1965Kiviä vuoretromaani
1965Vierastunti; Jäätänäytelmän muotoista proosaa
1967Paperihanskatromaani
1967Kuriiriupseerikuunnelma
1968Paikka nimeltä Plastontieteisromaani
1969Kuumatkapäiväkirja
1970Seppä Örnkaksi kertomusta
1972Tietokonelapsitieteisromaani
1976Syvä matkatieteisromaani
1983Runotrunokokoelma (laajennettu laitos)
2007Matin savotat; Annin palveluspaikkakaksi kertomusta

Esikoisteos Hyppy (1960) sai kriitikoilta hyvän vastaanoton kurinalaisen ja pelkistetyn tyylinsä ansiosta. Tieteisromaanit Paikka nimeltä Plaston, Tietokonelapsi ja Syvä matka muodostavat Ahosen tuotannon ytimen: kaikki kolme käsittelevät ihmisen muuttumista suuren tieteellisen kehityksen keskellä. Niiden välissä hän kirjoitti myös kuunnelman Kuriiriupseeri (1967) ja päiväkirjamuotoisen Kuumatka-teoksen (1969), mikä kertoo kirjailijasta, joka vaihtoi muotoa kokeilunhaluisesti romaanista kuunnelmaan ja proosarunoon. Proosan ja runouden ohella hän julkaisi myöhemmällä iällä myös fysiikkaa käsitteleviä tutkielmia, joista jälkimmäinen ilmestyi vuonna 1998 englanniksi — poikkeuksellinen käänne kaunokirjailijan uralla kohti luonnontiedettä.

Milloin Erkki Ahonen eli?

Ahonen syntyi 8.1.1932 Kiuruvedellä ja kuoli 17.9.2010 Turussa, 78-vuotiaana. Hänen kirjailijanuransa kesti viisi vuosikymmentä, esikoisesta vuodelta 1960 aina vuoden 2007 kertomuskokoelmaan asti. Uran pituus ja tyylillinen kirjo — runoudesta romaaniin, kuunnelmaan ja lopulta fysiikkaa käsitteleviin tutkielmiin — tekee hänestä poikkeuksellisen monipuolisen kirjoittajan verrattuna moneen aikalaiseensa.

Mistä Erkki Ahonen oli kotoisin?

Ahonen syntyi Kiuruvedellä Pohjois-Savossa, mutta hänen perheensä muutti vuonna 1963 Vaskijärvelle, nykyiseen Karkkilaan, jossa he asuivat 1980-luvulle asti. Karkkila-kausi osui juuri hänen tuotteliaimpaan aikaansa: valtaosa hänen tunnetuimmista romaaneistaan ja tieteisromaaneistaan ilmestyi tänä samana kahtena vuosikymmenenä. Samalla Vaskijärven alueella sijaitsi myös taidemaalari Ilmari Huitin kirjailijoille lahjoittama huvila, joten seutu oli 1960- ja 1970-luvuilla tunnettu pienenä kirjallisena keskittymänä Karkkilassa.

Kenelle Erkki Ahosen kirjat sopivat?

Ahosen tieteisromaanit sopivat lukijalle, joka etsii kotimaista, ihmisen ja tekniikan suhdetta pohtivaa tieteiskirjallisuutta jo 1960-luvulta lähtien — ajalta, jolloin genre oli Suomessa vielä harvinainen valinta aikuisille suunnatulle kaunokirjallisuudelle. Esikoiskokoelma Hyppy ja myöhempi proosa taas kiinnostavat lukijaa, joka arvostaa pelkistettyä, psykologiseen realismiin nojaavaa romaania ja runoutta.