Georg Sigurd Wettenhovi-AspaKarjalohja, Lohja
Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa syntyi Helsingissä 7.5.1870
Kävi koulua mm. Helsingfors lyceumissa, Svenska reallyceum i
Helsingforsissa ja saksalaisessa sisäoppilaitoksessa.
Opiskeli kuvataiteita mm. Tanskassa
Toimi lukuisissa eri ammateissa; mm. Karjalohjan suojeluskunnan
päällikkönä.
Rakennutti itse suunnittelemansa Vilniemen huvilan Karjalohjalle ja asui siellä aika ajoin.
Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) oli värikäs ja kiehtova persoona. Hän oli monipuolisuusmies, joka ei juuri millään alalla saavuttanut haluamaansa arvostusta. Varsinaisesti hän oli taidemaalari , mutta hänelle on annettu myös lukuisia muita titteleitä: kuvanveistäjä, pilapiirtäjä, näyttelijä, runoilija, kirjailija, säveltäjä, soittoniekka, keksijä, arkkitehti, kielentutkija, suomalaisuusmies, rotuteoreetikko, astronomi, egyptologi, maailmanmatkaaja, suojeluskuntapäällikkö, poliittinen yksityisyrittäjä ja suurmiesten tuttu.
Seuraavassa ote Erkki Urpilaisen kirjoittamasta artikkelista Kaltio-Lehdessä:
”Historiankirjoituksen puolella Wettenhovi-Aspa osoitti etymologisen todistelun avulla, että kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Hänen merkittävin teoksensa tällä alalla on kaksiosainen Suomen kultainen kirja. Sen jälkimmäinen osa ilmestyi Kalevalan satavuotisjuhlien yhteydessä otsikolla Kalevala ja Egypti. Siinä Wettenhovi-Aspa todisti, että Egyptin korkeakulttuuri oli Suomesta lähtöisin. Suomalaiset olivat muinoin vaelluksillaan saapuneet Niilin varsille ja perustaneet sinne siirtokuntansa, joista oli kehittynyt Egyptin valtakunta. Metodinaan Wettenhovi-Aspa käytti eräänlaista intuitiivista permutaatiota, joka ei perustunut mihinkään tiukkoihin sääntöihin. Hän perusti johdoksensa kielenkulumisilmiöön. Ajan myötä sanan lyhenevät käytössä. Esimerkiksi venäläisissä nimissä yleinen loppu -ski on kehittynyt poikaa tarkoittavasta sanasta sikiö. Siten nimen Nevski alkuperäinen muoto on ollut Nevan sikiö. Vastaavalla tavalla hän selitti useiden ulkomaisten paikannimien ja vieraskielisten sanojen alkuperän. Esimerkiksi: Kiova < Kivihovi, Veiksel < Vehkaselkä, Honolulu < Huonoluulo, muumio < muu mies, labyrintti < läpiriento.
Wettenhovi-Aspan historialliset tutkimukset saivat omana aikana tylyn vastaanoton. Niitä ei varsinaisesti tyrmätty, vaan ne vaiettiin kuoliaaksi. Niiden funktiota ei juurikaan ymmärretty. Wettenhovi-Aspa oli suomenruotsalaista sukua, mutta jo varhain hän oli saanut voimakkaan suomenmielisen herätyksen. Tämän vuoksi varsinkin ruotsinkielisten keskuudessa häneen suhtauduttiin avoimen vihamielisesti. Kun hän vuonna 1915 julkaisi Suomen kultaisen kirjan ensimmäisen osan, ruotsinkielinen lehdistö kehotti kaikkia olemaan koskematta koko tekeleeseen. Tästä oli seurauksena, että teoksen ruotsinkielinen laitos myytiin kahdessa viikossa loppuun. Maaseutukaupunkien ruotsinkieliset killat ostivat suuren osan painoksesta polttaakseen sen. Wettenhovi-Aspan historialliset kirjoitukset oli kohdistettu toisaalta suomenruotsalaisuutta, toisaalta ahdasmielistä kielitiedettä vastaan. Hän halusi kirjoillaan todistaa, että ruotsinkielisten ylemmyydentunne suomalaisia kohtaan oli täysin perusteetonta. Ruotsalaiset olivat historiattomia mitättömyyksiä suomalaisten rinnalla. Fennougristeja hän puolestaan halusi mollata osoittamalla, että he näpertelivät mitäänsanomattomien ongelmien parissa eivätkä halunneet nähdä kielihistoriassa suuria linjoja.
Vaikka Wettenhovi-Aspa pyrkikin julkisuudessa osoittamaan, että hän oli vakavissaan teorioidensa kanssa, niin sitä hän ei todellisuudessa ollut. Mielikuvituksellisilla teorioillaan hän tahallisesti pyrki ärsyttämään aikalaisia ja parodian keinoin osoittamaan, että ruotsalaisten näkemykset omasta suuresta menneisyydestä olivat vailla pohjaa, ja että kielitieteilijöiden teoriat olivat täysin naurettavia. Tätä puolta Wettenhovi-Aspan kohdalla ei ole kuitenkaan yleensä ymmärretty, vaan yleisesti on katsottu, että hän oli tosissaan teorioineen. Myöhemmät suomalaisten loistavaa menneisyyttä korostaneet kirjoittajat ovatkin usein vedonneet juuri häneen.”
TeoksetNIMEKE: August Strindberg intim : Aufzeichnungen eines Zeitgenossen
/ Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsinki : Tekijä, 1936
Ulkoasu: 266, [2] s., muotokuva
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: The diamondking of Sahara / by Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsinki : Tekijä, 1935
Ulkoasu: 388 s.
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: Fenno-ägyptischer Kulturursprung der alten Welt :
Kommentare zu den vorhistorischen Völkerwanderungen /
Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Leipzig : Genius Verlag, 1935
Ulkoasu: VII, [1], 461, [4] s., 3 kuvalehteä : kuv.
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: Finlands Gyllene Bok / Sigurd Wettenhovi-Aspa
OSA: I : Svar på "Svenskt i Finland"
JULKAISTU: Helsingfors : Helsingfors Finska Bokhandel, distr.
JULKAISTU (OSA): , 1915
Ulkoasu (osa): 128 s.
Aineisto: kirja
Myös nimellä: Svar på "Svenskt i Finland"
____________________________________________________________
NIMEKE: Finnische Ortsnamen in Gallia transalpina und Frankreich /
Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Leipzig : Genius Verlag, 1935
Ulkoasu: 15, [1] s.
HUOMAUTUS: Sonderdruck aus dem Werk Wettenhovi-Aspa:
"Fenno-egyptischer Kulturursprung der Alten Welt".
Kapitel VIII B
Aineisto: kirja
___________________________________________________________
NIMEKE: Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August
Strindbergin Inferno-vuosista / paljon mukana olleena
Strindbergin ystävänä kert. S. Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsinki : Kirja, 1927
Ulkoasu: 274 s., 4 kuvalehtä : kuv.
Aineisto: kirja
Kohdehenkilö: Strindberg, August
____________________________________________________________
NIMEKE: Kalevala ja Egypti / Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsinki : Wettenhovi-Aspa, 1935
Ulkoasu: 151 s., 17 kuvalehteä ja liitelehti : kuv.
Sarja: (Suomen kultainen kirja ; 2)
HUOMAUTUS: Riemujuhlajulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi 28/11 1835
- 28/11 1935.
Muu ilmiasu: Käytettävissä filmikortteina
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: Lauantai-iltoja : suomalaisia kansallisjuhlanäytelmiä / S.
Wettenhovi-Aspa
OSA: 1
JULKAISTU: Porvoo : WSOY
JULKAISTU (OSA): , 1922
Ulkoasu (osa): 192 s.
Sarja: (Werner Söderström oy:n näytelmäsarja ; 73)
HUOMAUTUS: Suomennos
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: Lördagskvällar : finska nationalfestspel / [av] S.
Wettenhovi-Aspa
OSA: 1 : E. Lönnrot, J. L. Runeberg, J. W. Snellman, J. J.
Nervander, M. A. Castrén, L. J. Stenbäck, Fr. Cygnaeus,
Z. Topelius, I. Ilmoni, C. H. Asp
JULKAISTU: Helsingfors : [s.n.]
JULKAISTU (OSA): , 1916
Ulkoasu (osa): [6], 174 s.
Aineisto: kirja
Kohdehenkilö: Lönnrot, Elias, 1802-1884
Runeberg, Johan Ludvig, 1804-1877
Snellman, Johan Vilhelm, 1806-1881
Nervander, Johan Jakob, 1805-1848
Castrén, Matias Aleksanteri, 1813-1852
Stenbäck, Lars, 1811-1870
Cygnaeus, Fredrik, 1807-1881
Topelius, Zacharias, 1818-1898
Ilmoni, I. Asp, C. H.
____________________________________________________________
NIMEKE: Miten Suomi pelastui hevosasevelvollisuudesta
maailmansodassa v. 1915 / S. Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsinki : Tekijä, 1940
Ulkoasu: 11 s.
Muu ilmiasu: Käytettävissä filmikortteina
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: Nauloja kieltolain ruumisarkkuun sekä reseptikokoelma
kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten /
esittänyt S. Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsinki : Sana, 1920
Ulkoasu: [4], 181 s.
____________________________________________________________
NIMEKE: Receptsamling till goda inhemska bärviner, likörer och
"nubbar" jämte några spikar till förbudslagens likkista
av Jesus Kristus, Jesus Ben Syrach, Mårten Luther, Elias
Lönnrot, Horatius, Ovidius, Shakespeare, A. von Hallen,
Robert Tigerstedt, Excellensen Ellenberg m.fl. / samlade
av Wettenhovi-Aspa
JULKAISTU: Helsingfors : Boktr. Sana, 1919
Ulkoasu: 110 s.
HUOMAUTUS: På omsl.: Några spikar till förbudslagens likkista.
Hopsamlade av S. Wettenhovi-Aspa
Muu ilmiasu: Käytettävissä filmikortteina
Aineisto: kirja
MUU(T) TEKIJÄ(T): Wettenhovi-Aspa, Sigurd
Myös nimellä: Några spikar till förbudslagens likkista
____________________________________________________________
NIMEKE: Suezin kolme kanavaa / [S. Wettenhovi-Aspa]
OSA: IV
JULKAISTU: Helsinki : [s.n.]
JULKAISTU (OSA): , 1940
Ulkoasu (osa): S. 25-27
HUOMAUTUS: Erip.: Suomen sosialidemokraatti ; 26.5.1940
Aineisto: kirja
____________________________________________________________
NIMEKE: Suezin kolme kanavaa / [S. Wettenhovi-Aspa]
OSA: I-III
JULKAISTU: Helsinki : [s.n.]
JULKAISTU (OSA): , 1940
Ulkoasu (osa): S. 13-22
HUOMAUTUS: Erip.: Suomen sosialidemokraatti ; 26.5.1940
Sisältö: Sisältö: 1 : Ikivanha Farao-kanava ; 2 : Lesseps-kanava ;
3 : Tulevaisuuden kanava
Aineisto: kirja
Myös nimellä: Ikivanha Farao-kanava
Lesseps-kanava
Tulevaisuuden kanava
____________________________________________________________
NIMEKE: Suomen kultainen kirja / Wettenhovi-Aspa
OSA: 1. / suomentanut J. Raekallio
JULKAISTU: Helsinki : Hakaniemen kirjakauppa
JULKAISTU (OSA): , 1915
Ulkoasu (osa): 134 s., 4 muotokuvaa : kuv.
Muu ilmiasu: Käytettävissä filmikortteina
Aineisto: kirja
MUU(T) TEKIJÄ(T): Raekallio, J.
____________________________________________________________
Lähteet |
