Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Kirjoittamisesta   Teokset   Lähteet   Linkit   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Vilho Kuorikoski

Vihti


Vilho Kuosikosken julkaistu tuotanto koostuu 11 lyhyestä seuranäytelmästä, joissa oli yleensä 1-2 näytöstä. Kuusi näistä näytelmistä julkaistiin Kansanvallan näytelmistö -sarjassa. Lisäksi hän kirjoitti yhden täyspitkän 4-näytöksisen näytelmän käsikirjoituksen, jonka nimi oli Rajaseudun laki. Kuorikosken näytelmiä esitettiin Nummelan työväentalossa monesti jo käsikirjoitusvaiheessa. Näin Kuorikoski halusi kokeilla keskeneräisiä näytelmiään mahdollisia korjauksia varten. Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto tuki Kuorikosken näytelmien julkaisua.

 
Kuorikoski kirjoitti 1930-luvun alussa Rajaseudun laki -näytelmän Vallilan Työväenteatterille, mutta sitä ehdittiin esittää vain muutaman kerran kunnes viranomaiset estivät sen. Näytelmä ei sopinut viranomaisten mielestä ajan henkeen. Sotien välisenä aikana ja erityisesti vuoden 1930 kommunistilakien asettamisen jälkeen oli hyvin yleistä, että viranomaiset tarkkailivat ja rajoittivat työväenliikkeen toimintaa. Esimerkiksi työväenteatterien näytösten sisältöjä tarkkailtiin. Jos yksittäisen näytelmän sisällön tulkittiin vastustavan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä, sen esittäminen voitiin kieltää. Näytelmää kuitenkin esitettiin myöhemmin Helsingin Työväenteatterissa,  "kotimainen kantaesitys" oli 13.3.1938. Helsingin Työväenteattaerin historiikissa (ks. Aro) ei mainita sitä, että näytemä olisi joskus ollut kielletty.

Veikko Helle on sanonut, että Vilho Kuorikoski olisi yrittänyt kirjoittaa myös romaania. Hellen mukaan Kuorikoski luetutti romaanikokeilunsa ammattikirjailija Heikki Toppilalla, joka asui tuohon aikaan Vihdissä. Romaanin käsikirjoitus saattoi jäädä myös Toppilalle, eikä sitä koskaan julkaistu Kuorikosken nimissä.