Tauno Tukkinen
Tauno Tukkinen (s. 1938) on karjalohjalainen historiantutkija, joka on selvittänyt vuoden 1918 sisällissodan kadonneiden kohtaloita ja pitäjän historiaa.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1984 | Elämän ja kuoleman kello: Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot | tietokirja |
| 1992 | Höyrypursi Elias Lönnrot Lohjanjärvellä | tietokirja |
| 1992 | Sammatin ja Karjalohjan tapahtumia 1917–18 | tietokirja |
| 1993 | Suomesta Argentiinaan: kauppaneuvos Eino Heinosen satavuotismuisto | tietokirja |
| 1995 | Talvisodasta jatkosotaan | tietokirja |
| 1996 | Karjalohjan vanhat rakennukset 1 | tietokirja |
| 2001 | Mäkeen, mäkeen vaan! Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918 | tietokirja |
Tauno Tukkinen (s. 1938) on karjalohjalainen historiantutkija, joka on erikoistunut pitäjänsä ja lähikuntien menneisyyteen — erityisesti vuoden 1918 sisällissodan karjalohjalaisten kadonneiden kohtaloihin, joita hän on selvittänyt sotilas- ja potilasluetteloiden avulla. Hänen tuotantonsa yhdistää tarkan asiakirjatutkimuksen paikallisiin ihmiskohtaloihin tavalla, joka on tehnyt hänestä yhden Karjalohjan seudun tunnetuimmista nykyaikaisista kotiseutukirjoittajista.
Mitä Tauno Tukkinen on kirjoittanut?
Tukkinen on filosofian kandidaatti ja eläkkeellä oleva lukion matematiikan ja fysiikan lehtori, joka on kirjoittanut lukuisia paikallishistorian teoksia Karjalohjalta ja naapurikunnista. Hän on tutkinut muun muassa taiteilija-filosofi Sigurd Wettenhovi-Aspan elämää ja tuotantoa yhteisjulkaisussa Elämän ja kuoleman kello: Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot (1984), Elias Lönnrotin retkiä Lohjanjärvellä höyrypursilla teoksessa Höyrypursi Elias Lönnrot Lohjanjärvellä (1992) sekä Sammatin ja Karjalohjan tapahtumia sisällissodan vuosina teoksessa Sammatin ja Karjalohjan tapahtumia 1917–18 (1992). Samana vuosikymmenenä ilmestyi myös Suomesta Argentiinaan: kauppaneuvos Eino Heinosen satavuotismuisto (1993), kauppaneuvos Eino Heinosen muistolle omistettu elämäkertateos. Tuotantoon kuuluu lisäksi valokuvateos Karjalohjan vanhat rakennukset 1 (1996) ja toimitetut sotapäiväkirjat Talvisodasta jatkosotaan (1995).
Vuosina 1999–2013 Tukkinen julkaisi useita omakustanteita, joissa hän selvitti vuoden 1918 sisällissodassa kadonneiden karjalohjalaisten ja lähialueiden asukkaiden kohtaloita potilas- ja sotilasluetteloiden avulla — työtä, jota on kuvattu jopa etsivätyöksi kadonneiden jäljille pääsemiseksi. Yksi esimerkki tästä tutkimussarjasta on Mäkeen, mäkeen vaan! Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918 (2001), joka ulottaa saman tutkimusmenetelmän naapuriseuduille Karjalohjan ulkopuolelle.
Milloin ja mistä Tauno Tukkinen on kotoisin?
Tukkinen syntyi 12.3.1938 Karjalohjalla ja muutti takaisin sinne vuonna 1978, opettajan uransa jälkeen. Vain 14 vuotta myöhemmin, 1992, ilmestyi hänen kirjansa Höyrypursi Elias Lönnrot Lohjanjärvellä, joka yhdistää kaksi seudun tunnetuinta nimeä: Karjalohjan naapuripitäjän Sammatin ja siellä syntyneen Kalevalan kokoajan. Sen jälkeen hän on tutkinut ja kirjoittanut erityisesti Karjalohjan, Sammatin, Nummi-Pusulan, Lohjan ja Vihdin historiasta. Matemaattis-luonnontieteellinen koulutustausta näkyy hänen tavassaan tehdä historiantutkimusta: kadonneiden kohtaloiden selvittäminen nojaa systemaattiseen asiakirja-aineiston läpikäyntiin pelkän muistitiedon sijaan, mikä on tehnyt hänen 1918-tutkimuksistaan viitatun lähteen alueen sisällissotahistoriaan. Muita Länsi-Uudeltamaalta kotoisin olevia kirjoittajia löytyy kirjailijaluettelosta.