Mitkä runot saa julkaista kokonaan

Sääntö on yksinkertainen

Suomen tekijänoikeuslain mukaan teoksen suoja päättyy, kun tekijän kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta. Laskenta alkaa kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta. Käytännössä se tarkoittaa, että vuonna 2026 vapaita ovat niiden tekijöiden teokset, jotka kuolivat vuonna 1955 tai sitä ennen.

Sääntö koskee teosta, ei julkaisua: kokoelman uusi painos, suomennos tai kuvitus voi olla oma suojattu teoksensa, vaikka itse runo olisi vapaa. Suomennoksella on kääntäjänsä, ja kääntäjän kuolinvuosi ratkaisee erikseen.

Ketkä ovat vapautuneet

Suomalaisista runoilijoista vapaita ovat esimerkiksi Aleksis Kivi, J. L. Runeberg, Eino Leino, Edith Södergran, Uuno Kailas, Saima Harmaja, Katri Vala, Kaarlo Sarkia ja Aaro Hellaakoski. Heidän runonsa voi lukea kokonaisina, tulostaa ja lukea ääneen ilman lupaa.

Suojan piirissä ovat yhä muun muassa Yrjö Jylhä, Helvi Juvonen, Lauri Viita, Aale Tynni, Pentti Saarikoski, Mirkka Rekola, Aila Meriluoto, Tommy Tabermann ja kaikki elossa olevat runoilijat. Näistä runoista voi siteerata lyhyen katkelman lähdeviitteen kanssa, mutta koko runon julkaiseminen vaatii luvan.

Mitä tämä tarkoittaa lukijalle

Runosivuilla jokaisen runon kohdalla lukee, kumpaan ryhmään se kuuluu. Vapaat runot ovat sivulla kokonaisuudessaan. Suojatuista kerrotaan nimi, kokoelma ja se, millaiseen tilanteeseen runo sopii — kirjastosta tai kokoelmasta sen löytää nopeasti.

Yksityinen käyttö on erikseen: runon saa lukea perhejuhlassa tai kirjoittaa korttiin kenelle tahansa. Rajat koskevat julkaisemista, eivät lukemista.

Runoilijoiden omat sivut ja heidän kokoelmansa löytyvät kirjailijahakemistosta.