Pentti Hiidenheimo
Pentti Hiidenheimo on kirjoittanut Nummen kylän maatalousosuustoiminnan historiikit osuuskassan ja maataloustuottajain yhdistyksen ensimmäisistä 50 vuodesta.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| Nummen osuuskassa 1917–1967: 50 vuotta | tietokirja | |
| Nummen maataloustuottajain yhdistys 1917–1967 | tietokirja |
Pentti Hiidenheimo on kirjoittanut Nummen kylän maatalousosuustoiminnan historiaa kahdessa historiikissa, jotka kattavat toiminnan ensimmäiset 50 vuotta vuodesta 1917. Molemmat teokset kuuluvat siihen suomalaiseen historiikkiperinteeseen, jossa paikallinen yhdistys tai osuuskunta tilaa oman merkkivuotensa kunniaksi kirjoitetun historian omista vaiheistaan.
Mitä Pentti Hiidenheimo on kirjoittanut?
Hiidenheimon molemmat tunnetut teokset, Nummen osuuskassa 1917–1967: 50 vuotta ja Nummen maataloustuottajain yhdistys 1917–1967, ovat paikallisten osuustoimintajärjestöjen historiikkeja. Ne kuvaavat, miten Nummen (nykyisin osa Nummi-Pusulaa) maanviljelijät järjestäytyivät yhteistoimintaan 1910-luvulla: osuuskassa hoiti kylän maatalousrahoitusta paikallisten osuuspankkien tapaan, ja maataloustuottajain yhdistys puolestaan ajoi viljelijöiden yhteisiä etuja. Molemmat Nummen järjestöt syntyivät samaan aikaan kuin suomalainen osuustoimintaliike laajemmin: valtakunnallinen Pellervo-Seura oli perustettu 1899 edistämään maatalouden osuustoimintaa, ja osuuskuntalain säätämisen (1901) jälkeen tällaisia paikallisia osuuskassoja ja -yhdistyksiä syntyi kyliin ympäri Suomea, myös Nummelle. Kummankin Nummen järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1917, ja historiikit on kirjoitettu järjestöjen ensimmäisen puolen vuosisadan kunniaksi. Teokset ovat tallessa muun muassa Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa, mikä kertoo niiden merkityksestä paikallisen osuustoimintahistorian lähteinä laajemminkin kuin vain Nummen omalla seudulla.
Mistä Pentti Hiidenheimo on kotoisin?
Molemmat Hiidenheimon teokset käsittelevät Nummea, mikä yhdistää hänet Nummi-Pusulan ja laajemmin Lohjan seudun paikallishistoriaan. Nummi ja Pusula yhdistyivät omaksi kunnakseen Nummi-Pusulaksi vuonna 1981; liitoshetkellä 2012 uudessa kunnassa oli jo yli 6 000 asukasta ja yli 500 neliökilometriä maapinta-alaa. Tämä Nummi-Pusula puolestaan liittyi Lohjan kaupunkiin vuonna 2013 — samalla kertaa kuin naapurissa sijaitseva Karjalohja. Hiidenheimon historiikit kuvaavat siis aikaa, jolloin Nummi oli vielä oma kylä- ja osuustoimintayhteisönsä kauan ennen näitä myöhempiä kuntaliitoksia, ja ne muistuttavat, että nykyisen Nummi-Pusulan alueella toimi 1900-luvun alussa useita rinnakkaisia paikallisia osuustoimintajärjestöjä. Tällaiset kylä- ja kuntakohtaiset historiikit ovat usein ainoa painettu lähde, joka kertoo yksityiskohtaisesti pienten paikallisyhteisöjen omasta järjestäytymisestä ennen suurempia hallinnollisia liitoksia, ja juuri siksi ne säilyttävät arvonsa alkuperäistä kohdeyleisöään laajemmin, myös nykypäivän suku- ja paikallishistorian harrastajille, jotka etsivät tietoa juuri oman kylänsä yhteistoiminnan alkuvaiheista. Muita alueelta kotoisin olevia kirjoittajia löytyy kirjailijaluettelosta.