Raimo Bärman
Raimo Bärman, Vihtijärvellä asunut kirjailija: kveeni-sarjan romaanit, eränovellit ja luontorunous, sekä nuoruuden yhteisteokset salanimellä R. A. Karhumies.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1964 | Salaperäinen savu | romaani |
| 1968 | Kuusi kadonnutta päivää | romaani |
| 1980 | Tunturitie | novellikokoelma |
| 1986 | Lentokalastusta | novellikokoelma |
| 1987 | Suurilta järviltä | novellikokoelma |
| 1991 | Kveenien rannat · Kveeni-sarja 1. | romaani |
| 1994 | Jäämeren soutajia · Kveeni-sarja 2. | romaani |
| 1996 | Ruija kutsuu · Kveeni-sarja 3. | romaani |
| 2000 | Piku | novellikokoelma |
| 2006 | Linnoituksen takana | tietokirja |
| 2009 | Rannalta rannalle | runokokoelma |
Raimo Bärman on kirjailija, jonka tunnetuin tuotanto on niin kutsuttu kveeni-sarja Jäämeren rannikon kalastajayhteisöistä. Hän asui pitkään Vihdin Vihtijärvellä ja julkaisi tuotantoaan yhdessä vaimonsa, kirjailija Annikki Bärmanin, perustaman kustantamon kautta.
Bärmanin tuotanto jakautuu selvästi kahteen kauteen: 1960-luvun nuortenseikkailuihin, jotka syntyivät yhteistyössä vaimon kanssa, ja myöhempään, omalla nimellä julkaistuun luonto- ja eräkirjallisuuteen, joka on tehnyt hänestä tunnetun erityisesti Lapin ja Jäämeren aiheiden kuvaajana.
Mitä Raimo Bärman on kirjoittanut?
Bärmanin uran alku ajoittuu 1960-luvulle: yhdessä vaimonsa kanssa hän kirjoitti yhteisellä salanimellä R. A. Karhumies nuortenseikkailukirjat Salaperäinen savu (1964) ja Kuusi kadonnutta päivää (1968). Omalla nimellään Bärman tunnetaan parhaiten kveeni-sarjastaan — Kveenien rannat (1991), Jäämeren soutajia (1994) ja Ruija kutsuu (1996) — joka kuvaa Jäämeren rannikon kveenien elämää ja jota on pidetty hänen vahvimpana tuotantonaan. Sen ohella hän on julkaissut eränovellikokoelmia kuten Tunturitie (1980) ja Suurilta järviltä (1987), novellikokoelman Lentokalastusta (1986) ja Piku (2000), Lappeenrantaa käsittelevät muistelmat Linnoituksen takana (2006) sekä luontoaiheisen runokokoelman Rannalta rannalle (2009). Näiden lisäksi Kirjasampo luettelee kymmeniä yksittäisiä novelleja kalastuksen ja erämaan aiheista, joiden julkaisuvuosia ei ole erikseen kirjattu. Novellien aiheet — tunturit, joet ja Jäämeren rannikko — kertaavat samaa luontosuhdetta, joka on koko hänen tuotantonsa kantava teema kveeni-sarjasta runoihin asti. Bärman kuvaa itse tuotantonsa keskeiseksi teemaksi ihmisen suhteen luontoon — osana sitä ja sen hoitajana.
Milloin Raimo Bärman eli?
Bärman syntyi vuonna 1932 Sulkavalla. Perhe muutti myöhemmin Savonlinnan kautta Lappeenrantaan, jota hän on pitänyt varsinaisena kotikaupunkinaan. Vuonna 1989 hän perusti yhdessä vaimonsa kanssa FinnEpos Oy -kustantamon, joka on julkaissut hänen tuotantoaan. Kirjailijanuransa hän aloitti jo 1960-luvun alussa, kun ensimmäinen nuortenseikkailukirja syntyi yhteistyössä vaimonsa kanssa.
Mistä Raimo Bärman oli kotoisin?
Vaikka Bärmanin juuret ovat Sulkavalla ja Lappeenrannassa, hän ja Annikki Bärman asuivat vuodesta 1998 alkaen Vihdin Vihtijärvellä. Suomen Kirjailijaliiton jäsenenä Bärman on koko uransa ajan yhdistänyt kaunokirjallisuuden luontoaiheisiin novelleihin ja runoihin, ja hänen 2006 julkaisemansa muistelmateos Linnoituksen takana palaa vielä kerran hänen lapsuutensa Lappeenrantaan.
Muita Vihdin seudun kirjailijoita esitellään kirjailijaluettelossa.