Toivo Haatio
Toivo Haatio on kotiseutu- ja sukututkija, joka on kartoittanut Sammatin ja sen naapurikylien torppari- ja asutushistoriaa kirjasarjassaan vuodesta 2003.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 2003 | Torpat ja torpparit: Kaukola, Niemi, Myllykylä ja Sammatti | tietokirja |
Toivo Haatio on kotiseutu- ja sukututkija, jonka työ on tallentanut Sammatin seudun torppari- ja asutushistoriaa sekä hautausmaan tietoja sukututkijoiden käyttöön. Hänen kirjasarjansa kattaa useita Sammatin ja naapuripitäjien kyliä, ja se on kirjoitettu juuri sille yleisölle, joka etsii tietoa esivanhempiensa asuinpaikoista ja elinoloista sen sijaan, että tyytyisi vain paljaisiin sukunimiin ja vuosilukuihin ilman minkäänlaista kuvausta esivanhempien arkielämästä torpissa ja kylissä sukupolvi toisensa jälkeen.
Mitä Toivo Haatio on kirjoittanut?
Haation tunnetuin teos on Torpat ja torpparit: Kaukola, Niemi, Myllykylä ja Sammatti (2003), osa hänen useampiosaista Torpat ja torpparit -sarjaansa, joka käsittelee myös Sammatin Haarjärveä, Luskalaa ja Kiikalan Lohilampea. Sarja kokoaa tiedot alueen torpista ja niiden asukkaista kylä kerrallaan — kirja käy läpi, keitä torpissa asui, mitä torpat olivat ja miten torppariasutus kehittyi seudulla. Kirjan mukaan Sammatin torppariasutus alkoi muodostua laajemmin vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla, erityisesti ison maanjaon eli isojaon toteuttamisen jälkeen, jolloin uudistilojen perustaminen kylien liepeille yleistyi. Koko torppariaika, jota Haation kirjasarja käsittelee, päättyi lopullisesti vuoden 1918 torpparivapautuslakiin, joka antoi torppareille oikeuden lunastaa vuokraamansa maat omakseen ja teki yhdessä sukupolvessa suuresta osasta entisiä torppareita itsenäisiä tilallisia. Haatio on lisäksi koonnut Sammatin hautausmaan hautakirjauksia, mikä on tehnyt hänen työstään keskeisen lähteen alueen sukututkijoille.
Mistä Toivo Haatio on kotoisin?
Haation tutkimustyö keskittyy Sammattiin ja sen naapurikyliin, ja hänen koko julkaistu tuotantonsa käsittelee tätä seutua. Sammatti tunnetaan laajemmin Elias Lönnrotin syntymäpitäjänä — Lönnrot syntyi siellä 1802 ja vietti myöhemmin elämänsä viimeiset vuodet Sammatissa Lammin tilallaan — ja se oli oma, kymmenen kylän itsenäinen kuntansa vuoden 2008 lopussa runsaan 1 300 asukkaan väestöllä, ennen kuin se liittyi Lohjan kaupunkiin vuoden 2009 alussa. Haation kirjasarja tallentaa juuri sellaista kylätason torppari- ja asutushistoriaa, joka jäisi muuten helposti ison kuntaliitoksen varjoon: nimissä kuten Kaukola, Niemi, Myllykylä, Haarjärvi ja Luskala elää edelleen se kyläjako, joka oli Sammatin arkea ennen liitosta. Muita Sammatin ja Lohjan seudulta kotoisin olevia kirjoittajia löytyy kirjailijaluettelosta.