Väinö Hirsjärvi
Väinö Hirsjärvi (1890–1973) johti Lohjan yhteiskoulua yli 30 vuotta ja kirjoitti koulun ja selluloosatehtaan historiikit sekä runokokoelman.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| Lohjan selluloosatehdas 1906–1936 | tietokirja | |
| Piispa Terserus tarkastaa Lohjan pedagogion | näytelmä | |
| 1939 | Lohjan Yhteiskoulu vv. 1914–1939 | tietokirja |
| 1966 | Tilinpäätös: runoja | runokokoelma |
Väinö Hirsjärvi (1890–1973) oli Lohjan yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori, joka kirjoitti koulunsa ja kotikaupunkinsa historiasta sekä julkaisi myöhemmällä iällä myös runokokoelman. Hänen uransa yhdisti kolme roolia — kouluttajan, sanomalehtimiehen ja paikallispoliitikon — jotka kaikki jättivät jälkensä myös hänen kirjalliseen tuotantoonsa.
Mitä Väinö Hirsjärvi on kirjoittanut?
Hirsjärvi kirjoitti yhdessä Ahti Kuussaaren kanssa koulunsa historiikin Lohjan Yhteiskoulu vv. 1914–1939 (1939), joka ilmestyi hänen ollessaan itse koulun rehtori — historiikki kattaa koulun ensimmäiset 25 toimintavuotta hänen oman rehtorikautensa puoliväliin asti. Hän kirjoitti myös teoksen Lohjan selluloosatehdas 1906–1936 paikallisen tehtaan historiasta ja näytelmän Piispa Terserus tarkastaa Lohjan pedagogion, joka käsittelee Lohjan kouluhistorian varhaisvaiheita 1600-luvulta — siis samaa aihepiiriä, jota hän itse edusti käytännössä 1900-luvun koulunjohtajana. Rehtorin ja lehtimiehen työn ohella hän palasi kirjoittamiseen vielä myöhemmällä iällä: vuonna 1966, lähes 76-vuotiaana, häneltä ilmestyi runokokoelma Tilinpäätös, joka poikkeaa selvästi hänen muusta, paikallishistoriaan keskittyneestä tuotannostaan.
Milloin ja mistä Väinö Hirsjärvi oli kotoisin?
Hirsjärvi syntyi 18.9.1890 Kiikassa ja kuoli 1.12.1973. Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan 1916 hän johti ensin Jämsän kansanopistoa ja toimi Ikaalisten yhteiskoulun rehtorina, ennen kuin siirtyi vuonna 1921 Lohjan yhteiskoulun rehtoriksi — tehtävässä, jota hän hoiti aina vuoteen 1954 asti eli yli kolmen vuosikymmenen ajan. Samaan aikaan hän toimi Länsi-Uusimaa-lehden päätoimittajana kahteen otteeseen (1929–1932 ja 1943–1957) — lehti oli perustettu jo 1915 ja on sittemmin vakiintunut koko Lohjan seudun päälehdeksi — sekä Lohjan kauppalan valtuuston varapuheenjohtajana 1937–1945. Hän osallistui myös Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa keväällä 1918, muun muassa Tampereen taistelussa — sodan suurimmassa ja verisimmässä taistelussa — ennen opettajan- ja kirjoittajanuransa alkua Lohjalla.
Lohja oli näin sekä hänen työnsä että kirjallisen tuotantonsa keskus yli kolmen vuosikymmenen ajan: koulun rehtorina, lehden päätoimittajana ja kaupunkinsa historian kirjoittajana hän oli yksi 1900-luvun puolivälin Lohjan tunnetuimmista julkisista hahmoista. Harvalla paikkakunnalla yksi ja sama henkilö on samanaikaisesti johtanut sekä paikallista oppilaitosta että paikallislehteä, minkä ansiosta Hirsjärven kirjoittama kouluhistoriikki ja hänen toimittamansa lehtivuosikerrat täydentävät toisiaan saman ajanjakson lähteinä. Muita Lohjan seudulta kotoisin olevia kirjoittajia löytyy kirjailijaluettelosta.