Veikko Kallio
Veikko Kallio kirjoitti paikallishistoriateoksen Karjalohja – Itsenäisen väen pitäjä (2005), Karjalohjan historiayhdistyksen julkaiseman kuntahistorian.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 2005 | Karjalohja – Itsenäisen väen pitäjä | tietokirja |
Veikko Kallio on kirjoittanut karjalohjalaista paikallishistoriaa käsittelevän kuntahistorian, joka kokoaa entisen itsenäisen Karjalohjan kunnan vaiheet yksiin kansiin. Karjalohja tunnetaan muun muassa Lohjanjärven rannoiltaan ja Karkalin luonnonpuistostaan, jota pidetään yhtenä Etelä-Suomen arvokkaimmista lehtometsäalueista.
Mitä Veikko Kallio on kirjoittanut?
Kallion tunnettu teos on Karjalohja – Itsenäisen väen pitäjä (2005), jonka julkaisi Karjalohjan historiayhdistys. Nimi ei ole sattumaa: kirja ilmestyi aikana, jolloin Karjalohja oli vielä oma, itsenäinen kuntansa — kunta oli perustettu jo 1614 ja yhdistyi Lohjan kaupunkiin vasta vuonna 2013, jolloin sen alueella oli noin 1 500 asukasta ja 24 kylää. Kirja ilmestyi siis lähes vuosikymmen ennen kuntaliitosta, aikana jolloin kunnan itsenäisyyden säilyminen oli jo yleinen puheenaihe pienten kuntien Suomessa. Teos on tyypillinen paikallisen historiayhdistyksen kustantama kuntahistoria, joka on kirjoitettu ennen kaikkea oman kunnan asukkaille ja siitä kiinnostuneille, ja se toimii nyt kiinnostavana aikalaisdokumenttina Karjalohjan viimeisiltä itsenäisen kunnan vuosilta — kuvana pitäjästä juuri ennen kuin sen nimi katosi itsenäisten kuntien joukosta.
Mistä Veikko Kallio on kotoisin?
Kallion ainoa varmistettu teos kiinnittyy Karjalohjaan, ja se on kirjoitettu paikalliselle historiayhdistykselle, mikä viittaa vahvaan paikalliseen yhteyteen. Muuta varmistettavaa tietoa hänen elinvuosistaan tai muusta tuotannostaan ei ole löytynyt kirjastoluetteloista tai kustantajatiedoista — samannimisiä henkilöitä (muun muassa arkkitehti ja maanviljelysneuvos) on Suomessa useita, eikä heitä voi yhdistää tämän teoksen kirjoittajaan ilman lisänäyttöä. Tällaisissa tapauksissa on rehellisempää kertoa vain se, mitä lähteet tosiasiassa tukevat, kuin arvailla puuttuvia vuosilukuja tai yhdistää kirjoittaja väärin johonkin toiseen samannimiseen henkilöön, vaikka lukija saattaisikin toivoa tässä kohtaa täydellisempää elämäkertaa kirjan kirjoittajasta. Karjalohja itsessään tunnetaan myös rajanaapurina olevasta Sammatista, Elias Lönnrotin syntymäpitäjästä, jonka rinnalla Karjalohja oli pitkään oma erillinen pitäjänsä. Kunta on tunnettu myös kulttuurihistoriastaan: Zacharias Topelius kirjoitti Maamme-kokoelmansa Karjalohjalla sijainneella Kukkasniemen huvilallaan, ja seudulla on asunut myös taiteilija-filosofi Sigurd Wettenhovi-Aspa sekä kirjailija Mika Waltari. Tähän samaan paikallishistorialliseen kudokseen Kallionkin kirja kiinnittyy. Muita Karjalohjan ja Lohjan seudulta kotoisin olevia kirjoittajia löytyy kirjailijaluettelosta.