Atte Ennala
Atte Ennala (1891–1982) oli opettaja ja lastenkirjailija, joka julkaisi satukokoelmia ja legendoja opetettuaan kolmisenkymmentä vuotta Pusulassa.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1936 | Historian työohjeet | oppikirja |
| 1936 | Luonnontiedollisen aineryhmän työohjeet | oppikirja |
| 1943 | Ristintekijä ja muita legendoja nuorille | legendakokoelma |
| 1945 | Kuu hopeinen | lastennäytelmä |
| 1945 | Lapset näyttelevät | lastennäytelmät |
| 1945 | Satujen ihmemaa | satukokoelma |
| 1945 | Silkkitikkaat ja muita satuja | satukokoelma |
| 1948 | Lumottu prinsessa ja muuta satuväkeä | satukokoelma |
| 1950 | Satukirja | satukokoelma |
| 1951 | Pudonnut viitta | legendakokoelma |
| 1955 | Hopeakielinen harppu | satukokoelma |
| 1955 | Lentävä pata | satukokoelma |
| 1956 | Sadun ja kuun kultaa | satukokoelma |
Atte Ennala (1891–1982) oli kansakoulunopettaja, joka kirjoitti uransa ohessa satuja, legendoja ja lastennäytelmiä nuorille lukijoille. Hän opetti kolmisenkymmentä vuotta Pusulassa, nykyisessä Nummi-Pusulassa, ja julkaisi tuona aikana suurimman osan kaunokirjallisesta tuotannostaan.
Mitä Atte Ennala on kirjoittanut?
Ennala aloitti kirjallisen uransa julkaisemalla opettajan työnsä ohessa kouluopetukseen tarkoitetuilla työohjekirjoilla, kuten Historian työohjeet ja Luonnontiedollisen aineryhmän työohjeet (molemmat 1936). Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa keskittyy 1940- ja 1950-luvuille ja koostuu pääasiassa satukokoelmista ja nuorille suunnatuista legendoista. Ristintekijä ja muita legendoja nuorille (1943) oli hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa, ja sitä seurasivat muun muassa lastennäytelmä Kuu hopeinen ja satukokoelmat Satujen ihmemaa ja Silkkitikkaat ja muita satuja (kaikki 1945) sekä Lumottu prinsessa ja muuta satuväkeä (1948). Erityisesti lasten näyteltäväksi tarkoitettu Lapset näyttelevät (1945) osoittautui suosituksi kouluissa: siitä otettiin uudet, tarkistetut painokset vielä 1949 ja 1954 — kolme painosta yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 1950 ilmestyi kokoava Satukirja, jota seurasi legendakokoelma Pudonnut viitta vuonna 1951, jo lähes neljäkymmentä vuotta hänen opettajanuransa alkamisen jälkeen. 1950-luvun puolivälissä hän julkaisi vielä kokoelmat Hopeakielinen harppu ja Lentävä pata (molemmat 1955) sekä viimeisen teoksensa Sadun ja kuun kultaa (1956). Sadut ja legendat olivat suunnattuja nimenomaan lapsille ja nuorille, ja niiden rinnalla Ennala avusti useita sanomalehtiä kirjoituksillaan sekä toimi myöhemmin myös pankinjohtajana Haapavedellä — opettajan, kirjailijan ja pankinjohtajan urat siis kulkivat hänen elämässään osin päällekkäin.
| Vuosi | Teos | Tyyppi |
|---|---|---|
| 1936 | Historian työohjeet | Oppikirja |
| 1936 | Luonnontiedollisen aineryhmän työohjeet | Oppikirja |
| 1943 | Ristintekijä ja muita legendoja nuorille | Legendakokoelma |
| 1945 | Kuu hopeinen | Lastennäytelmä |
| 1945 | Lapset näyttelevät | Lastennäytelmät |
| 1945 | Satujen ihmemaa | Satukokoelma |
| 1945 | Silkkitikkaat ja muita satuja | Satukokoelma |
| 1948 | Lumottu prinsessa ja muuta satuväkeä | Satukokoelma |
| 1950 | Satukirja | Satukokoelma |
| 1951 | Pudonnut viitta | Legendakokoelma |
| 1955 | Hopeakielinen harppu | Satukokoelma |
| 1955 | Lentävä pata | Satukokoelma |
| 1956 | Sadun ja kuun kultaa | Satukokoelma |
Milloin Atte Ennala eli?
Ennala syntyi 6. syyskuuta 1891 ja kuoli 30. syyskuuta 1982 Oulussa, 91-vuotiaana. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914 ja työskenteli opettajana Kuorevedellä, Suomussalmella, Pielisjärvellä, Kontiolahdella, Suomusjärvellä ja Ylänteellä vuosina 1914–1924, ennen kuin siirtyi Pusulaan vuonna 1925. Hänen kaunokirjallinen uransa alkoi siis vasta keski-iässä, opettajanuran rinnalla.
Mistä Atte Ennala oli kotoisin?
Ennala syntyi Kuorevedellä, mutta hänen pitkäaikaisin kotiseutunsa oli Pusula, nykyinen osa Nummi-Pusulaa ja Lohjaa. Hän opetti Hyönölän koulussa vuodesta 1925 aina 1950-luvun puoliväliin asti — lähes kolmen vuosikymmenen ajan, huomattavasti pidempään kuin yhdelläkään aiemmalla työpaikallaan.