Kirsti Kuusela
Kirsti Kuusela (1924–2013) oli Vihdin ensimmäinen kulttuurisihteeri: kulttuuritoiminta, rakennusperintötyö ja kolumnit Syrjäkylän tyttönä esitellään tässä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 2000 | Taloja ja tekijöitä | tietokirja |
Kirsti Kuusela (1924–2013) ei ollut kaunokirjailija vaan Vihdin ensimmäinen kulttuurisihteeri, jonka käsialaa on suuri osa kunnan kulttuurihistoriaa: hän loi kunnan kulttuurijärjestöverkoston, käynnisti rakennusperinnön suojelun ja kirjoitti vuosikymmenten ajan paikallislehtiin nimimerkeillä. Hänen jälkensä näkyy sekä Vihdin museossa että kunnan rakennuskulttuurin vaalimisessa yhä tänään.
Mitä Kirsti Kuusela on kirjoittanut?
Kuusela johti 1977–1978 Vihdin ensimmäisen rakennuskulttuuriselvityksen, joka kattoi 600–700 rakennusta ja tehtiin yhteistyössä Museoviraston ja Vihti-Seuran kanssa. Selvityksen pohjalta hän toimitti kirjan Vihdin kunnan kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet – ensimmäisen laatuaan koko Suomessa. Vuonna 2000 hän toimitti Vihdin rakennuskulttuurisäätiön julkaiseman teoksen Taloja ja tekijöitä. Näiden ohella hän kirjoitti pitkään pakinoita Vihdin Uutisiin nimimerkillä Syrjäkylän tyttö ja terävää kolumnia Luoteis-Uusimaahan nimimerkillä Vastavirran akka, viimeksi mainittu aina vuoteen 2005 asti.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 2000 | Taloja ja tekijöitä | tietokirja |
Milloin Kirsti Kuusela eli?
Kuusela syntyi 16.5.1924 ja kuoli 2013. Vihdin kunta palkkasi hänet 1960 kanslistiksi, ja hänestä tuli 1974 kunnan tuoreen kulttuurilautakunnan sihteeri – lautakunta perustettiin Vihtiin jo ennen valtakunnallista kulttuuritoimintalakia (1974). Nimikkeet vaihtuivat vuosien varrella kulttuuriohjaajasta kulttuurisihteeriksi, ja hän jäi eläkkeelle 1987.
Mistä Kirsti Kuusela oli kotoisin?
Kuusela syntyi maanviljelijäperheeseen Orimattilassa. Sota keskeytti hänen koulunkäyntinsä, ja 1940–1945 hän toimi pikkulottana ja lottana muun muassa sotasairaalassa ja ilmavalvonnan puhelinkeskuksessa. Rauhan tultua hän jatkoi työtään Orimattilan maanlunastuslautakunnassa vuoteen 1948 asti. Vihtiin hän muutti 1950 avioiduttuaan metsäteknikko Olavi Kuuselan kanssa, ja loppuelämänsä työ kietoutui kokonaan uuteen kotipaikkakuntaan.
Vihdissä hänen elämäntyönsä keskittyi paikkakunnan identiteetin rakentamiseen: hän käynnisti kolmipäiväiset Vihdin päivät 1975, joiden kesäjuhlille osallistui 1977 jo noin 5 000 vihtiläistä, ja järjesti kunnan ensimmäiset taidenäyttelyt – muun muassa Henrik Tikkasen ja Inari Krohnin töistä – ennen kuin paikkakunnalla oli varsinaisia galleriatiloja. Hän oli myös mukana rakentamassa tiloja Alpo ja Nina Sailon veistoskokoelmalle vanhaan Niuhalan kansakouluun 1978 ja toimi kylätoiminnan kokeilukylän, Selin, puheenjohtajana viisi vuotta. Vuoden 1983 aloitteesta, jonka hän teki yhdessä insinööri Markku Puumalan ja rakennusmestari Jorma Merisalon kanssa, syntyi Vihdin rakennuskulttuurisäätiö 1988. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajana toimi alusta asti agronomi Helmi-Briitta Lajunen, toinen Vihdin kotiseututyön keskeisistä hahmoista, jonka oma tuotanto käsitteli samaa Vihdin rakennusperintöä.
Vihdin seudun kirjallisuudesta laajemmin kertoo kirjailijat-hakemisto, ja Vihdin toisesta pitkäaikaisesta kirjoittajasta, Hannu Niklanderista, löytyy oma sivunsa. Vihtiin ja Karkkilaan liittyvästä tietokirjallisuudesta yleisemmin kertoo lajisivu.