Kirsti Salmi-Niklander
Kirsti Salmi-Niklander (s. 1957) on folkloristi ja Karkkilan asukas: käsinkirjoitettuja lehtiä ja työväenkulttuuria käsittelevät tutkimukset esitellään.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1993 | Tehtaan kukka | tietokirja |
| 1999 | Vuosisadan koulutarina, Haukkamäen koulu 1899–1999 | tietokirja |
| 2000 | Naurava työläinen, naurettava työläinen | tietokirja |
| 2004 | Itsekasvatusta ja kapinaa | tietokirja |
| 2011 | Kirjoitettu nuoruus | tietokirja |
| 2018 | Oral Tradition and Book Culture | tietokirja |
| 2019 | Handwritten Newspapers | tietokirja |
| 2022 | Lannistumaton – Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot | tietokirja |
Kirsti Salmi-Niklander (s. 1957) on folkloristi, jonka väitöskirja ja myöhempi tutkimus juontuvat suoraan Karkkilasta: hän on tutkinut käsinkirjoitettuja nuorisolehtiä, työväenkulttuuria ja suullisen ja kirjoitetun ilmaisun vuorovaikutusta. Hän toimii Helsingin yliopistossa folkloristiikan yliopistonlehtorina ja dosenttina, ja asuu itse Karkkilassa.
Mitä Kirsti Salmi-Niklander on kirjoittanut?
Salmi-Niklanderin väitöskirja Itsekasvatusta ja kapinaa (2004, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) käsitteli karkkilalaisten työläisnuorten 1910–1920-luvun kirjoitus- ja keskusteluyhteisöä, jonka ytimessä oli poliisiaseman ullakolta löytynyt käsinkirjoitettu nuorisolehti Valistaja. Hän on sittemmin toimittanut ja kirjoittanut useita tutkimusteoksia työväenkulttuurista ja käsinkirjoitetusta perinteestä, muun muassa Naurava työläinen, naurettava työläinen (2000) ja kansainväliset kokoomateokset Oral Tradition and Book Culture (2018) ja Handwritten Newspapers (2019, yhdessä Heiko Drosten kanssa). Uusin teos, tutkimusryhmän kanssa kirjoitettu Lannistumaton – Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot (2022), käsittelee työväenliikkeen johtohahmon Matti Kurikan elämää. Tutkimustyöstään hän sai työväentutkimuksen palkinnon 2006.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1993 | Tehtaan kukka | tietokirja |
| 1999 | Vuosisadan koulutarina, Haukkamäen koulu 1899–1999 | tietokirja |
| 2000 | Naurava työläinen, naurettava työläinen | tietokirja |
| 2004 | Itsekasvatusta ja kapinaa | tietokirja |
| 2011 | Kirjoitettu nuoruus | tietokirja |
| 2018 | Oral Tradition and Book Culture | tietokirja |
| 2019 | Handwritten Newspapers | tietokirja |
| 2022 | Lannistumaton – Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot | tietokirja |
Milloin Kirsti Salmi-Niklander eli?
Salmi-Niklander syntyi 20.5.1957 Joensuussa ja on elossa. Hän väitteli tohtoriksi folkloristiikasta 2004 ja on toiminut sen jälkeen muun muassa Suomen Akatemian tutkijatohtorina (2005–2009) ja akatemiatutkijana (2011–2016) sekä Helsingin yliopiston yliopistonlehtorina vuodesta 2015.
Mistä Kirsti Salmi-Niklander oli kotoisin?
Vaikka Salmi-Niklander syntyi Joensuussa, hänen tutkimuksensa ja kotinsa kytkeytyvät Karkkilaan: hän asuu Karkkilan Fagerkullassa yhdessä kirjailija Hannu Niklanderin kanssa, ja juuri Karkkilan työväennuorison 1910–1920-lukujen kirjoituskulttuuri on ollut hänen tutkimusuransa kantava aihe. Muista Karkkilan seudun kirjoittajista kertoo kirjailijat-hakemisto, ja Kyösti Suonojan sivulla on toinen samaa seutua tutkinut tietokirjailija. Laajemmin suomalaisesta tietokirjallisuudesta kertoo lajisivu.
Kenelle Kirsti Salmi-Niklanderin tutkimukset sopivat?
Salmi-Niklanderin teokset sopivat lukijalle, joka kiinnostuu työväenkulttuurin, käsinkirjoitetun perinteen ja suullisen kerronnan tutkimuksesta – erityisesti siitä, miten tavalliset ihmiset ovat historian saatossa kirjoittaneet ja julkaisseet omia tekstejään virallisten kanavien ulkopuolella. Itsekasvatusta ja kapinaa avaa tätä ilmiötä juuri Karkkilan kautta, kun taas kansainväliset kokoomateokset laajentavat saman aihepiirin muihin maihin ja aikakausiin.