eliaskirjailijat

Marja Holli

Marja Holli (s. 1950, os. Möhkö) on karkkilalainen kirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut lähes kaksikymmentä paikallishistoriaa ja tietokirjaa.

1.9.1950 synt. Ruokolahti seutu Karkkila tietokirja, paikallishistoria 19 teosta
Teokset julkaisujärjestyksessä
VuosiTeosLaji
1985 Vasenkätiset
1987 Avattiin koulu
1996 Rautaiset vuodet
2001 Vuotinainen erämaasta kyläksi
2004 Alimmainen Kuninkaanmaalta Mettämyllyyn
2006 242: 50 vuotta kunnallista edunvalvontaa tietokirja
2006 Aika jättää
2007 Minun Karkkilani – muistoissa, lähellä luontoa, elävä pikkukaupunki tietokirja
2007 Järvenpää tuhansien tarinoiden kylä tietokirja
2008 Ensimmäiset 100 vuotta tietokirja
2008 …yleisempääkin merkitystä: Karkkilan Seutu 1948-1992 tietokirja
2009 Elää saan
2014 Kyllä Öhmanska tiätää tietokirja
2014 Punaisen Karkkilan Lyyti tietokirja
2014 Ystävyyden vuosikymmenet tietokirja
2016 Antiikin murhanäytelmä
2018 Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry 1946-2016 tietokirja
2022 Saimaan kanavaa rakentamassa tietokirja
2022 Karkkilan seudun sotainvalidit 1945-2022 tietokirja

Marja Holli (os. Möhkö) on karkkilalainen kirjailija ja toimittaja, jonka lähes kaksikymmentä teosta kartoittavat Karkkilan seudun historiaa 1980-luvulta 2020-luvulle asti — harvinaisen laaja tuotanto yhden pikkukaupungin muistista. Koulutukseltaan hän on humanististen tieteiden kandidaatti, joka on opiskellut myös filosofiaa ja suorittanut kaksi ammatillista tutkintoa.

Mitä Marja Holli on kirjoittanut?

Hollin tuotanto koostuu pääosin paikallishistoriasta ja tietokirjoista: kunnallisen edunvalvonnan, teollisuuden, työväenliikkeen ja järjestöjen historiikeista Karkkilan ja lähialueiden näkökulmasta — muun muassa Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry:n, Karkkilan seudun sotainvalidien ja Saimaan kanavan rakentajien historiasta. Hän on myös luonut Öhmanska-hahmon, 1920-luvun lopun valimonjohtajan vaimon, jota käytetään Karkkila-Högfors-työväenmuseon opastuskierroksilla, ja käsitellyt samaa hahmoa myös kirjallisesti teoksissa Kyllä Öhmanska tiätää ja Punaisen Karkkilan Lyyti (molemmat 2014).

VuosiTeos
1985Vasenkätiset
1987Avattiin koulu
1996Rautaiset vuodet
2001Vuotinainen erämaasta kyläksi
2004Alimmainen Kuninkaanmaalta Mettämyllyyn
2006242: 50 vuotta kunnallista edunvalvontaa
2006Aika jättää
2007Minun Karkkilani – muistoissa, lähellä luontoa, elävä pikkukaupunki
2007Järvenpää tuhansien tarinoiden kylä
2008Ensimmäiset 100 vuotta
2008…yleisempääkin merkitystä: Karkkilan Seutu 1948-1992
2009Elää saan
2014Kyllä Öhmanska tiätää
2014Punaisen Karkkilan Lyyti
2014Ystävyyden vuosikymmenet
2016Antiikin murhanäytelmä
2018Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry 1946-2016
2022Saimaan kanavaa rakentamassa
2022Karkkilan seudun sotainvalidit 1945-2022

Tuotanto jatkuu edelleen: uusin teos, Karkkilan seudun sotainvalidit 1945-2022, ilmestyi 2022, samana vuonna kuin Saimaan kanavaa rakentamassa. Kahden teoksen julkaiseminen samana vuonna kuvaa hänen työtahtiaan — Hollin bibliografiassa toistuu useampi vuosi, jolloin ilmestyi kaksi kirjaa kerralla. Työstään hän on saanut useita apurahoja, muun muassa Alfred Kordelinin säätiöltä (1984) ja Kansan Sivistysrahastolta (2003), sekä Karkkilan kaupungin kulttuurin mainetekopalkinnon (2007).

Holli toimii kirjailijan työnsä ohella myös toimittajana, mikä näkyy hänen teostensa tarkassa, lähdepohjaisessa otteessa paikallishistoriaan.

Milloin Marja Holli eli?

Holli syntyi 1.9.1950 Ruokolahdella. Hän on elossa ja jatkaa kirjoittamista: hänen tuotantonsa kattaa jo yli neljä vuosikymmentä, esikoisteoksesta Vasenkätiset (1985) vuoden 2022 kahteen tietokirjaan asti.

Mistä Marja Holli oli kotoisin?

Vaikka Holli syntyi Ruokolahdella, hänen kirjailijanuransa liittyy vahvimmin Karkkilaan, jossa hän on asunut pitkään ja josta suurin osa hänen kirjoistaan kertoo. Hän on myös saanut Karkkilan Kulttuuriyhdistys Lyyti ry:n Lyyti-patsaan (2014) tunnustuksena paikalliskulttuurin parissa tehdystä työstä.

Kenelle Marja Hollin kirjat sopivat?

Hollin tuotanto sopii lukijalle, joka kiinnostuu Karkkilan ja Länsi-Uudenmaan paikallishistoriasta, teollisuusyhteisöjen ja järjestöjen tarinoista sekä tietokirjallisuudesta yleisemmin. Öhmanska-hahmosta kertovat teokset taas kiinnostavat lukijaa, joka etsii kevyempää, hahmovetoista tapaa tutustua paikallishistoriaan museokierroksen tapaan. Karkkilalaisesta kirjallisuudesta kertoo myös Mari Velinin sivu.