Satu Rämö

Satu Rämö kirjat järjestyksessä

Rämön tuotanto jakautuu selvästi kahteen kauteen. Vuosina 2008–2021 hän julkaisi Islanti-aiheisia matka- ja tietokirjoja, joista osan hän kirjoitti yhdessä toisen kirjoittajan kanssa — esimerkiksi äitiyttä käsittelevät Vuoden mutsi -kirjat Katja Lahden kanssa ja työelämää käsittelevät kirjat Hanne Valtarin kanssa. Vuodesta 2022 hän on keskittynyt Hildur-dekkarisarjaan, joka on noussut lyhyessä ajassa hänen tunnetuimmaksi tuotannokseen. Taulukko kokoaa kaikki teokset julkaisujärjestyksessä.

Matka- ja tietokirjojen kausi kesti siis noin 13 vuotta ennen kuin Rämö siirtyi kaunokirjallisuuteen, ja se selittää, miksi Hildur-sarjan Islanti tuntuu kuvatulta sisältäpäin: saaren arki, sää ja pienet yhteisöt olivat hänelle tuttuja jo kauan ennen ensimmäistä dekkaria. Osa varhaisista teoksista on kirjoitettu yhdessä toisen tekijän kanssa, mutta Hildur-sarjan Rämö on kirjoittanut yksin, mikä näkyy myös sarjan yhtenäisenä äänenä osasta toiseen.

Mistä Satu Rämön kirjat kannattaa aloittaa?

Dekkarilukijalle luonteva aloitus on sarjan avausosa Hildur (2022): se esittelee nimihenkilön, Ísafjörðurin kylässä työskentelevän islantilaisen poliisin, ja Länsivuonojen ainutlaatuisen ympäristön, joihin myöhemmät osat nojaavat koko sarjan ajan. Jos taas Islanti kiinnostaa laajemmin kuin dekkarien kautta, matka- ja tietokirjat Islantilainen voittaa aina (2015) ja Talo maailman reunalla (2021) toimivat hyvänä johdantona Rämön tapaan kuvata saarta asukkaan, ei turistin, näkökulmasta. Moni lukija päätyykin lukemaan ensin jomman kumman puolen tuotannosta ja siirtyy sitten toiseen, kun huomaa, että sama Islanti-tuntemus näkyy molemmissa: sama kylä, sama karu luonto ja samat pienen yhteisön lainalaisuudet toistuvat sekä matkakirjoissa että dekkareissa, vain kerronnan laji vaihtuu.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Hildur on numeroitu dekkarisarja, jonka osat kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä: Hildur (2022), Rósa & Björk (2023), Jakob (2023), Rakel (2024) ja Tinna (2025). Sarjan tapahtumat ja henkilösuhteet rakentuvat osasta toiseen, joten aloittaminen kesken sarjan vie ilon juonen paljastuksista ja hämärtää sivuhenkilöiden taustojen avautumista. Matka- ja tietokirjat sen sijaan ovat itsenäisiä teoksia, jotka voi lukea missä järjestyksessä tahansa tai poimia aiheen mukaan — esimerkiksi arjen Islanti-vinkkejä etsivä lukija voi aloittaa suoraan Islantilaisesta kodinonnesta (2018) ilman että jää mistään paitsi. Sama pätee yhteistyökirjoihin, kuten äitiyttä käsitteleviin Vuoden mutsi -teoksiin: ne muodostavat parin, mutta kumpikin toimii myös yksinään luettuna.

Mitä Satu Rämö on kirjoittanut viimeksi?

Tuorein julkaistu Hildur-osa on Tinna (2025). Kustantajan tekijäsivun mukaan sarjaan on tulossa jatkoa: uusi osa Dísa on ilmoitettu ilmestyväksi syksyllä 2026, ja yhteisteos islantilaisen dekkarikirjailijan Lilja Sigurðardóttirin kanssa on tulossa alkuvuodesta 2027. Rämö on siis edelleen aktiivisesti kirjoittamassa Hildur-maailmaa eteenpäin, ja sarjan tahti on pysynyt tiiviinä avausosasta lähtien — noin yksi uusi osa vuodessa Rósa & Björk -kaksoisjulkaisua lukuun ottamatta.

Matkakirjailijasta kansainväliseksi dekkaristiksi

Hildur-sarja on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi 2020-luvun myydyimmistä suomalaisdekkareista: kolme ensimmäistä osaa myivät yhteensä yli 300 000 kappaletta jo vuoteen 2023 mennessä, ja käännösoikeuksia on myyty kymmeniin maihin, muun muassa Yhdysvaltoihin, Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Ranskaan sekä kaikkiin muihin Pohjoismaihin. Sarjasta on tekeillä myös televisiosovitus, mikä on harvinaista suomalaiselle dekkarisarjalle näin nopeasti julkaisun jälkeen.

Rämön aiempi ura matka- ja tietokirjailijana sekä toimittajana selittää osaltaan, miksi Hildur-kirjojen Islanti tuntuu kirjoitetulta sisältä päin eikä turistin silmin: hän on asunut Länsivuonoilla jo vuosien ajan ennen kuin ensimmäinen dekkari ilmestyi, ja monet matkakirjojen havainnot paikallisista tavoista ja luonnosta kulkevat mukana myös dekkareiden taustamiljöössä. Tämä yhdistelmä — journalistinen tarkkuus ja dekkarin jännite — on yksi syy siihen, miksi sarja on löytänyt lukijoita myös Islannin ulkopuolelta.

Suomalaiselle lukijalle Hildur-sarja tarjoaa jotain, mitä moni muu pohjoismainen dekkari ei: kirjoittajan, joka ei ole vieraillut kuvaamallaan paikkakunnalla tutkimusmatkalla vaan asuu siellä arkeaan. Se näkyy pieninä yksityiskohtina — sääilmiöinä, paikallisina tapoina ja pienen kyläyhteisön sisäisinä jännitteinä — joita tilapäinen vierailija tuskin huomaisi.

Rämö on myös kertonut tuovansa dekkareihin tietoisesti aiheita, jotka eivät mahtuneet hänen aiempiin matkakirjoihinsa: varallisuuseroja ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arkea. Hänen mukaan moni islantilainen mieltää maansa yksiselitteisen vauraaksi, minkä vuoksi köyhyydestä puhuminen koetaan yhä herkäksi aiheeksi — näkökulma, joka erottaa Hildur-sarjan kevyemmästä Islanti-matkailukuvastosta.

Bloggaajasta kansainväliseksi dekkaristiksi

Ennen kirjojaan Rämö tunnettiin Suomessa ennen kaikkea Islanti-aiheisesta blogistaan ja toimittajan töistään, joissa hän kirjoitti saaren arjesta suomalaislukijoille tuoreesta, asukkaan näkökulmasta. Tämä yleisö siirtyi suoraan hänen ensimmäisiin matkakirjoihinsa, ja sama lukijakunta seurasi mukana, kun hän vuosia myöhemmin siirtyi kaunokirjallisuuteen. Harva suomalaiskirjailija on rakentanut yleisönsä yhtä pitkäjänteisesti yhden aiheen — Islannin — ympärille ennen varsinaista dekkaridebyyttiään.

Muita pohjoismaisen jännityskirjallisuuden kirjoittajia löytyy Kirjailijat A–Ö -sivulta, ja Hildur-sarjaa esittelee tarkemmin oma Hildur-sarja -sivu.