Anders Hipping
Anders Hipping (1788–1862) oli Vihdin kirkkoherra ja historiantutkija, joka kirjoitti Vihdin pitäjän historian 1845 ja useita muita historiateoksia.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1817 | Beskrifning öfver Perno socken | tietokirja |
| 1819 | Pontus de la Gardie | tietokirja |
| 1820 | Bemerkningar öfver ett... krigståg | tietokirja |
| 1836 | Neva och Nyenskans | tietokirja |
| 1842 | Utkast till en undersökning | tietokirja |
| 1845 | Beskrifning öfver Vichtis socken | tietokirja |
| 1846 | Om svenska språkdialekten i Nyland | tietokirja |
Anders Hipping (1788–1862) oli pappi ja historiantutkija, joka toimi Vihdin kirkkoherrana ja kirjoitti pitäjän historian vuonna 1845 – yhden useista paikallis- ja kulttuurihistorian teoksistaan. Ennen kirkollista uraansa hän ehti myös soittaa viulua keisarillisessa orkesterissa Pietarissa, mikä teki hänestä poikkeuksellisen monipuolisen 1800-luvun papin ja tutkijan.
Mitä Anders Hipping on kirjoittanut?
Hippingin tuotanto koostuu historian- ja kielentutkimuksen teoksista, jotka ulottuvat vuosikymmenten ajalle. Uransa alussa hän kirjoitti synnyinseutunsa historiasta teoksessa Beskrifning öfver Perno socken (1817) ja jatkoi sotahistoriallisilla ja Pietarin-aikaisilla teoksilla, kuten Pontus de la Gardie (1819), joka käsittelee 1500-luvun sotapäällikköä, ja Neva och Nyenskans (1836), joka käsittelee Nevajoen suulla käytyjä taisteluita ja Nyenskansin linnoitusta – aihe, joka kytkeytyy suoraan hänen omiin Pietarin-vuosiinsa.
| Vuosi | Teos | Tyyppi |
|---|---|---|
| 1817 | Beskrifning öfver Perno socken | Tietokirja |
| 1819 | Pontus de la Gardie | Tietokirja |
| 1820 | Bemerkningar öfver ett… krigståg | Tietokirja |
| 1836 | Neva och Nyenskans | Tietokirja |
| 1842 | Utkast till en undersökning | Tietokirja |
| 1845 | Beskrifning öfver Vichtis socken | Tietokirja |
| 1846 | Om svenska språkdialekten i Nyland | Tietokirja |
Vihdin kirkkoherrana toimiessaan hän kirjoitti Beskrifning öfver Vichtis socken (1845), pitäjän oman historian, joka on edelleen yksi varhaisimmista Vihtiä käsittelevistä painetuista historiateoksista. Viimeinen teoksensa, Om svenska språkdialekten i Nyland (1846), käsittelee Uudenmaan ruotsinkielistä murretta ja osoittaa Hippingin kiinnostuksen myös kielitieteeseen historiantutkimuksen ohella. Näiden väliin sijoittuu vielä Utkast till en undersökning (1842), joka jatkaa samaa historiantutkijan linjaa.
Milloin Anders Hipping eli?
Hipping syntyi 18. joulukuuta 1788 Koskenkylässä ja kuoli 8. marraskuuta 1862 Uusikirkossa Viipurin läänissä, 73-vuotiaana. Hän opiskeli Porvoon lukiossa vuosina 1800–1803 ja tuli ylioppilaaksi Turussa 1804, minkä jälkeen hän toimi vuosina 1807–1811 viulistina keisarillisessa orkesterissa Pietarissa ennen papiksi vihkimistään 1812.
Mistä Anders Hipping oli kotoisin?
Hipping toimi Pietarin-vuosiensa jälkeen ensin uskonnonopettajana Pietarin suomalaisille oppilaille ja kreivi Nikolai Rumjantsevin henkilökohtaisena kirjastonhoitajana, ennen kuin hänestä tuli Vihdin kirkkoherra vuonna 1823. Virassaan hän eteni rovastiksi 1833 ja tuomiorovastiksi 1842, ja juuri näiden vuosikymmenten aikana Vihdissä hän kirjoitti sekä pitäjän historian että kielitieteellisen tutkimuksensa Uudenmaan murteista. Vuonna 1847, yli kuusikymppisenä, hän siirtyi vielä Uudenkirkon kirkkoherraksi Viipurin seudulle, jossa hän myös kuoli viisitoista vuotta myöhemmin. Muista Vihdin seudun kirjoittajista kertovat Aukusti Oravalan, Hannu Niklanderin ja Helmi-Briitta Lajusen sivut. Laajemmin suomalaista kirjallisuushistoriaa esittelee kirjallisuuden historia -sivu.