Aukusti Oravala
Aukusti Oravala (1869–1951), Vihdin kirkkoherra ja kirjailija: hengelliset elämäkerrat ja muut teokset julkaisujärjestyksessä, kotiseutuna Vihti.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1908 | Pieni kuningaskuvastin | tietokirja |
| 1913 | Paavo Ruotsalainen | elämäkerta |
| 1916 | Erämaan profeetta | elämäkerta |
| 1917 | Päivän lapsia | tietokirja |
| 1918 | Valveudu, Suomi armas! | tietokirja |
| 1920 | Pienestä pappilasta | muistelmat |
| 1921 | Pyhä Fransiskus | elämäkerta |
| 1922 | Mauno Rosendal | elämäkerta |
| 1926 | Kotikansaa | tietokirja |
| 1926 | Vanhan tapulin takaa | muistelmat |
| 1929 | Wilhelmi Malmivaara – elämä ja elämäntyö | elämäkerta |
| 1931 | Elämän virsi | romaani |
| 1933 | Kodin kaipaus | muistelmat |
| 1939 | Juho Malkamäki – Suomen heränneen kansan isä | elämäkerta |
| 1940 | Silmäyksiä ristin tien salaisuuteen | tietokirja |
| 1955 | Tummaa kansaa | tietokirja |
| 1972 | Rakkaita polkuja | tietokirja |
Aukusti Oravala (1869–1951) oli evankelinen pappi ja kirjailija, joka toimi Vihdin kirkkoherrana yli kaksi vuosikymmentä ja kirjoitti sen ohella lähes kaksikymmentä teosta – enimmäkseen hengellisiä elämäkertoja. Hänen pitkästä ja monipuolisesta työstään kirkon ja hengellisen kirjallisuuden parissa osoituksena on myös hänelle myöhemmin myönnetty teologian kunniatohtorin arvo.
Mitä Aukusti Oravala on kirjoittanut?
Oravalan tuotanto koostuu pääosin herätysliikkeen vaikuttajien elämäkerroista: hän kirjoitti muun muassa Paavo Ruotsalaisesta (1913), Mauno Rosendalista (1922), Wilhelmi Malmivaarasta (1929) ja Juho Malkamäestä (1939) – kaikki 1800-luvun suomalaisen herätyskristillisyyden keskeisiä hahmoja. Näiden rinnalla ilmestyi muistelmateoksia ja yksi romaani, Elämän virsi (1931). Taulukossa on hänen teoksensa julkaisujärjestyksessä.
Ura ulottui yli neljän vuosikymmenen ajalle esikoisteoksesta Pieni kuningaskuvastin (1908) postuumisti julkaistuun Rakkaita polkuja -teokseen (1972). Osa hänen elämäkerroistaan, kuten Erämaan profeetta (1916), ehti useisiin painoksiin – teos ilmestyi seitsemäntenä painoksena vielä 1977, mikä kertoo sen pitkästä käyttöiästä herätysliikkeen piirissä. Myös Paavo Ruotsalainen (1913) uusittiin kolmanteen painokseen 1932, mikä osoittaa, että Oravalan elämäkerrat vakiintuivat pitkäaikaisiksi perusteoksiksi suomalaisen herätyskristillisyyden historiasta kiinnostuneille.
Vihdin vuosiin liittyy erityisesti Kodin kaipaus (1933), joka sisältää sekä muistelmaproosaa että Vihti-aiheisia runoja. Koska Oravala kuoli yli 70 vuotta sitten, hänen tuotantonsa on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka tämän teoksen runojen tarkkaa sisältöä ei ole tässä yhteydessä vahvistettu lainattavaksi.
Milloin Aukusti Oravala eli?
Aukusti Alfred Oravala syntyi 25.9.1869 Toholammilla ja kuoli 24.10.1951 Helsingissä. Hän oli koulutukseltaan teologi ja sai myöhemmin teologian kunniatohtorin arvon.
Mistä Aukusti Oravala oli kotoisin?
Oravala tuli Vihtiin kirkkoherraksi vuonna 1928 ja toimi virassa vuoteen 1950 saakka. Hänet valittiin virkaan joulukuussa 1925 selvällä äänienemmistöllä. Samaan aikaan hän oli Länsi-Uusimaa-lehden päätoimittaja 1932–1950, mikä teki hänestä näkyvän hahmon paitsi seurakunnassa myös paikallisessa julkisuudessa. Kaksi roolia – seurakunnan johtaja ja paikallislehden päätoimittaja – yhdistyivät myös hänen kirjallisessa tuotannossaan, jossa hengellinen ja paikallishistoriallinen aines kulkevat usein rinnakkain.
Muista Vihdin ja lähialueen kirjoittajista kertoo kirjailijat-hakemisto; Hannu Niklander ja Helmi-Briitta Lajunen ovat toisia samalta seudulta kirjoittaneita. Laajemmin hengellistä ja elämäkerrallista tietokirjallisuutta esittelee tietokirjallisuus -sivu.