Anna Kortelainen
Anna Kortelainen (s. 1968) on taidehistorioitsija ja kirjailija, joka on julkaissut kymmeniä tietokirjoja ja neljä romaania vuodesta 1994 lähtien.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1994 | Japanin kulttuuri | tietokirja |
| 2001 | Niin kutsuttu sydämeni | tietokirja |
| 2002 | Virginie! | tietokirja |
| 2003 | Levoton nainen | tietokirja |
| 2005 | Päivä naisten paratiisissa | tietokirja |
| 2007 | Varhaiset johtotähdet | tietokirja |
| 2009 | Hurmio | tietokirja |
| 2012 | Ei kenenkään maassa | romaani |
| 2014 | Kivipiirtäjä | tietokirja |
| 2016 | Siemen | romaani |
| 2018 | Hyvä Sara! | tietokirja |
| 2020 | Tulirinta | romaani |
| 2021 | Uusi Viipuri | romaani |
| 2023 | Kulkija | romaani |
| 2025 | Stadin väkeä | tietokirja |
Anna Kortelainen (s. 1968) on filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja kirjailija, joka on julkaissut kymmeniä tietokirjoja, useita elämäkertoja ja neljä romaania yli kolmen vuosikymmenen aikana.
Mitä Anna Kortelainen on kirjoittanut?
Kortelaisen tuotanto painottuu taidehistoriaan, naishistoriaan ja lääketieteen kulttuurihistoriaan. Ensimmäinen teos, tietokirja Japanin kulttuuri, ilmestyi jo 1994, ja vuonna 2001 seurasi kirjekokoelma Niin kutsuttu sydämeni. Läpimurtoteos Virginie! (2002) kertoo taidemaalari Albert Edelfeltin mallina toimineen Virginien kohtalosta, ja Edelfelt-aihe jatkuu myös samana vuonna ilmestyneessä väitöskirjassa Albert Edelfeltin fantasmagoria. Muissa tietoteoksissa Kortelainen on käsitellyt muun muassa hysterian kulttuurihistoriaa, ranskalaista salonkitaidetta ja runoilija L. Onervan nuoruutta; esimerkkejä näistä ovat Levoton nainen (2003), Päivä naisten paratiisissa (2005) ja Hurmio (2009). Kortelainen on ollut kolmesti Finlandia-palkintoehdokkaana tietokirjallisuuden sarjassa ja saanut muun muassa Pro Finlandia -mitalin tunnustuksena työstään. Hän on kirjoittanut myös elämäkertoja: Kivipiirtäjä (2014) kertoo graafikko Antti Niemisen elämästä Karjalan menetetystä Ravansaaresta Pariisin ja New Yorkin kautta, ja Hyvä Sara! (2018) on taidemesenaatti Sara Hildénin (1905–1993) elämäkerta, johon Kortelainen sai ensimmäisenä tutkijana käyttöönsä Hildénin yksityisarkiston. Vuonna 2012, 44-vuotiaana, Kortelainen debytoi myös kaunokirjailijana romaanilla Ei kenenkään maassa, jota ovat seuranneet romaanit Siemen (2016), Tulirinta (2020), Uusi Viipuri (2021) ja Kulkija (2023). Rinnalla on ilmestynyt edelleen tietokirjoja, tuoreimpana Stadin väkeä (2025) — yhteensä Kortelaisen nimissä on jo yli viisitoista teosta kolmen vuosikymmenen ajalta.
| Vuosi | Teos | Tyyppi |
|---|---|---|
| 1994 | Japanin kulttuuri | Tietokirja |
| 2001 | Niin kutsuttu sydämeni | Tietokirja |
| 2002 | Virginie! | Tietokirja |
| 2003 | Levoton nainen | Tietokirja |
| 2005 | Päivä naisten paratiisissa | Tietokirja |
| 2007 | Varhaiset johtotähdet | Tietokirja |
| 2009 | Hurmio | Tietokirja |
| 2012 | Ei kenenkään maassa | Romaani |
| 2014 | Kivipiirtäjä | Tietokirja |
| 2016 | Siemen | Romaani |
| 2018 | Hyvä Sara! | Tietokirja |
| 2020 | Tulirinta | Romaani |
| 2021 | Uusi Viipuri | Romaani |
| 2023 | Kulkija | Romaani |
| 2025 | Stadin väkeä | Tietokirja |
Milloin Anna Kortelainen eli?
Kortelainen syntyi heinäkuussa 1968 Helsingissä. Hän on filosofian tohtori ja on opettanut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa, ja hänen kirjailijanuransa on jatkunut 1990-luvulta nykypäivään asti tietokirjoista romaaneihin ja elämäkertoihin. Kolme Finlandia-palkintoehdokkuutta tietokirjallisuuden sarjassa ja Pro Finlandia -mitali kertovat hänen vakiintuneesta asemastaan suomalaisen tietokirjallisuuden tekijänä.
Mistä Anna Kortelainen oli kotoisin?
Kortelainen on syntyjään helsinkiläinen, mutta hänen kotinsa jakautuu Helsingin ja Nummi-Pusulan välille. Nummi-Pusulan maaseutu on ollut hänelle pitkäaikainen kirjoittamisen ja arjen ympäristö kaupunkikodin rinnalla, ja hän on itse kuvannut elämäänsä jakautuvan Helsingin Kallion ja Nummi-Pusulan maaseudun välille, kahden hyvin erilaisen ympäristön kesken.