Anne Heimo

Mitä Anne Heimo on kirjoittanut?

Heimon väitöskirja Kapina Sammatissa: vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia (2010) tutkii, miten sisällissodan tapahtumia on muisteltu ja tulkittu paikallisyhteisössä vuosikymmenten kuluessa. Väitöskirjaa edelsi yhteistoimitettu Muistitietotutkimus: metodologisia kysymyksiä (2006), joka vakiinnutti muistitietotutkimuksen menetelmäoppia suomalaisessa tutkimuksessa.

Väitöskirjan jälkeen Heimo on jatkanut sisällissodan muistamisen tutkimusta teoksessa Sisällissodan jäljet (2018) ja laajentanut alaansa digitaaliseen kulttuuriperintöön kokoomateoksessa Folkloristics in the Digital Age (2019). Pyhä Urho: Fakelorosta folkloreksi (2012) käsittelee sitä, miten keksitty tarina “Suomen kansalliskalasta” pyhä Urhosta muuttui osaksi elävää kansanperinnettä ja mitä tämä kertoo folkloren syntymekanismeista nykymaailmassa. Uusin yhteistoimitettu teos, Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella (2022), seuraa suomalaisen utopistin ja siirtolaisjohtajan elämää kolmella mantereella – teos yhdistää elämäkerrallisen otteen Heimolle tyypilliseen muistitietotutkimuksen näkökulmaan.

Kaikki Heimon teokset ovat tietokirjoja tai toimitettuja tutkimuskokoelmia: hän on sekä yksin kirjoittanut väitöskirjansa että toiminut useiden monitieteisten kokoomateosten toimittajana yhdessä muiden tutkijoiden kanssa.

Milloin Anne Heimo eli?

Heimo syntyi vuonna 1964 ja on edelleen aktiivinen tutkija. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2010, ja hänet nimitettiin folkloristiikan professoriksi Turun yliopistoon joulukuussa 2020. Professorina hän on jatkanut tutkimustaan muistamisesta ja historian rakentumisesta, ja hänen tutkimusalueisiinsa kuuluvat muun muassa digitaaliset muistot, spontaanit arkistot ja osallistuva muistomerkkien pystyttäminen.

Mistä Anne Heimo oli kotoisin?

Heimon tutkimusura kytkeytyy vahvasti Sammattiin, joka liitettiin Lohjan kaupunkiin vuonna 2013: hänen väitöskirjansa käsittelee juuri Sammatin kylän tapaa muistaa vuoden 1918 tapahtumia. Sammatti tunnetaan myös Elias Lönnrotin kotiseutuna, ja Heimon tutkimus asettuu samaan pieneen kyläyhteisöön, jossa vuosikymmenten takaiset tapahtumat elävät edelleen paikallisessa muistiperinteessä sukupolvesta toiseen. Tutkimuksensa kautta hän on tehnyt näkyväksi sen, miten pienen kylän oma historia voi tarjota yleisemmänkin näkökulman koko Suomen sisällissodan muistamiseen.

Muita samalta seudulta – Sammatista ja Lohjalta – kirjoittaneita esittelevät Elias Lönnrotin, Eeva Joenpellon ja Aale Tynni-Haavion sivut. Muistitietotutkimusta ja muuta tietokirjallisuutta esittelee laajemmin tietokirjallisuus -sivu.