Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (1802–1884) syntyi ja kuoli Sammatissa. Kalevala, Kanteletar ja muut keskeiset teokset ja niiden julkaisuvuodet tällä sivulla.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1829-1831 | Kantele | runokokoelma |
| 1835 | Kalevala (vanha Kalevala) | runokokoelma |
| 1840 | Kanteletar | runokokoelma |
| 1842 | Suomen kansan sananlaskuja | kokoelma |
| 1849 | Kalevala (uusi laajennettu painos) | runokokoelma |
| 1860 | Flora Fennica – Suomen kasvisto | tietokirja |
| 1866-1880 | Suomalais-ruotsalainen sanakirja | sanakirja |
Elias Lönnrot (1802–1884) syntyi ja kuoli samassa kotikylässään Sammatissa, ja hänen työnsä teki kylästä suomalaisen kirjallisuushistorian tunnetuimman paikkakunnan. Hän kokosi suullisesta kansanrunoudesta Kalevalan ja Kanteletar-kokoelman sekä julkaisi sen ohella sananlasku- ja sanakirjatöitä. Koulutukseltaan lääkäri, Lönnrot yhdisti tieteellisen, kielellisen ja kaunokirjallisen työn tavalla, joka teki hänestä 1800-luvun Suomen monipuolisimpia vaikuttajia.
Elias Lönnrot kirjat julkaisujärjestyksessä
Lönnrotin ura kansanrunouden kerääjänä alkoi 1820-luvun lopulla ja jatkui vuosikymmenten ajan sanakirjatyöhön asti. Taulukossa keskeiset teokset julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1829–1831 | Kantele | runokokoelma |
| 1835 | Kalevala (vanha Kalevala) | runokokoelma |
| 1840 | Kanteletar | runokokoelma |
| 1842 | Suomen kansan sananlaskuja | kokoelma |
| 1849 | Kalevala (uusi laajennettu painos) | runokokoelma |
| 1860 | Flora Fennica – Suomen kasvisto | tietokirja |
| 1866–1880 | Suomalais-ruotsalainen sanakirja | sanakirja |
Milloin Elias Lönnrot eli?
Lönnrot syntyi 9.4.1802 Sammatissa ja kuoli 19.3.1884 samassa kylässä, 81-vuotiaana. Kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, joten hänen työnsä on tekijänoikeudellisesti vapaata.
Mistä Elias Lönnrot oli kotoisin?
Lönnrot syntyi ja kuoli Sammatissa. Hän keräsi kansanrunoutta laajoilla matkoillaan ympäri Suomea, Vienan Karjalaa ja Kuolan niemimaata, mutta palasi elämänsä lopuksi kotikyläänsä. Koulutukseltaan Lönnrot oli lääkäri: hän toimi apulaislääkärinä Oulun läänissä 1832–1833 ja piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1844 ja 1849–1854, ja teki keräysmatkansa usein lääkärintyönsä ohessa hiljaisina kausina. Vuonna 1853 hänet valittiin Helsingin yliopiston suomen kielen professoriksi, ja hän hoiti virkaa vuoteen 1862 asti.
Mitä Elias Lönnrot on kirjoittanut?
Lönnrotin päätyö on kansanrunoudesta koottu eepos Kalevala, joka ilmestyi ensin suppeampana vuonna 1835 ja laajennettuna, nykyään käytettynä muotona vuonna 1849. Sisarteos Kanteletar (1840) kokoaa lyyristä kansanrunoutta ja balladeja. Lönnrot julkaisi myös suomenkielisen kasviopin Flora Fennica (1860) sekä laajan suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1866–1880), yli 200 000 hakusanan laajuisen teoksen.
Lönnrotin elämäntyö osoittaa, kuinka kansanrunouden keräämisestä, lääkärintyöstä ja kielitieteestä syntyi yhdessä koko suomen kirjakielen ja kansallisen itseymmärryksen perusta — työ, jota yksikään myöhempi suomalainen kirjailija ei ole toistanut samassa laajuudessa.
Kenelle Elias Lönnrotin teokset sopivat?
Lönnrotin työ kiinnostaa erityisesti lukijaa, joka etsii tietoa suomalaisen kansanrunouden, kirjakielen ja kansallisen kulttuurin juurista yhden ja saman kerääjän työn kautta. Hilja Haahtin sivulla on toinen Sammattiin liittyvä kirjailija, ja Arvi Jänneksen sivulla toinen 1800-luvun kansanrunoutta hyödyntänyt runoilija. Alkuperäistä kansanrunoutta esittelee suomen kansan vanhat runot -sivu.