Hilja Haahti
Hilja Haahti (1874–1966) kirjoitti lähes 55 teosta: runoja, romaaneja ja lastenkirjoja. Tuotanto julkaisujärjestyksessä ja yhteys Sammattiin.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1895 | Oraita | runokokoelma |
| 1899 | Tuomenterttuja | runokokoelma |
| 1903 | Kaksi kotimaata | runokokoelma |
| 1903 | Israelin tyttäret | romaani |
| 1905 | Kesätoverit | romaani |
| 1907 | Kotkat | romaani |
| 1908 | Vanhaa ja uutta | runokokoelma |
| 1910 | Valkeneva tie | romaani |
| 1912 | Aamusäteitä | lastenkirja |
| 1912 | Tauno ja Tellervo | lastenkirja |
| 1913 | Ikiaartehet | runokokoelma |
| 1914 | Kun valkenee | romaani |
| 1918 | Ahertajat | romaani |
| 1918 | Kolme karhua | lastenkirja |
| 1921 | Todistaja | romaani |
| 1930 | Sotkuinen solmu | romaani |
| 1940 | Kaunis Kauriala | romaani |
| 1941 | Kaurialan nuori emäntä | romaani |
| 1947 | Sammatin sisarukset | romaani |
| 1953 | Tulen liekit | romaani |
Hilja Haahti (1874–1966) oli hämeenlinnalaissyntyinen kirjailija, jonka tuotanto kattaa lähes 55 teosta: runoja, romaaneja, lastenkirjoja ja muistelmia seitsemän vuosikymmenen ajalta. Hänet tunnettiin aikanaan tuotteliaana “kotikirjailijana”, ja valtion kirjallisuuspalkinto myönnettiin hänelle vuonna 1926. Kirjailijantyön ohella hän käänsi tekstejä myös muille kielille suomeksi.
Hilja Haahti kirjat ja runot julkaisujärjestyksessä
Haahti debytoi runoilijana 1890-luvulla ja siirtyi 1900-luvun alussa myös romaanin ja lastenkirjan pariin. Taulukossa ovat hänen keskeiset teoksensa julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1895 | Oraita | runokokoelma |
| 1899 | Tuomenterttuja | runokokoelma |
| 1903 | Kaksi kotimaata | runokokoelma |
| 1903 | Israelin tyttäret | romaani |
| 1905 | Kesätoverit | romaani |
| 1907 | Kotkat | romaani |
| 1908 | Vanhaa ja uutta | runokokoelma |
| 1910 | Valkeneva tie | romaani |
| 1912 | Aamusäteitä | lastenkirja |
| 1912 | Tauno ja Tellervo | lastenkirja |
| 1913 | Ikiaartehet | runokokoelma |
| 1914 | Kun valkenee | romaani |
| 1918 | Ahertajat | romaani |
| 1918 | Kolme karhua | lastenkirja |
| 1921 | Todistaja | romaani |
| 1930 | Sotkuinen solmu | romaani |
| 1940 | Kaunis Kauriala | romaani |
| 1941 | Kaurialan nuori emäntä | romaani |
| 1947 | Sammatin sisarukset | romaani |
| 1953 | Tulen liekit | romaani |
Milloin Hilja Haahti eli?
Haahti syntyi 11.9.1874 ja kuoli 6.1.1966, 91-vuotiaana. Koska hän kuoli vasta 1966, hänen tuotantonsa on yhä tekijänoikeuden piirissä, eikä tällä sivulla siksi lainata hänen runojaan tai proosaansa laajemmin kuin yksittäisin lyhyin sanavalinnoin. Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1926 oli tunnustus jo tuolloin pitkälle edenneestä urasta: hän oli julkaissut runoja, romaaneja ja lastenkirjoja jo yli 25 vuoden ajan.
Mistä Hilja Haahti oli kotoisin?
Haahti syntyi Hämeenlinnassa, jossa hän vietti myös lapsuutensa. Sammattiin hänet yhdistää kesäasuminen 1930- ja 1940-luvuilla, jolloin hän majoittui kylässä Elias Lönnrotin entisen kotitalousopiston vieraana. Yhteys näkyy suoraan hänen tuotannossaan: kesät Sammatissa antoivat aineksen romaaniin, joka kuvaa juuri Lönnrotin perhettä kylässä 1870-luvulla.
Hilja Haahtin tunnetuimmat teokset
Vuonna 1947 ilmestynyt romaani Sammatin sisarukset kuvaa Lönnrotin perheen elämää Sammatissa vuosina 1875–1876, ja se on Haahtin tuotannon selvin side kylään. Varhaistuotannosta tunnetuin on esikoiskokoelma Oraita (1895), kun taas Kotkat (1907) ja Valkeneva tie (1910) edustavat hänen 1900-luvun alun romaanejaan. Lastenkirjoista Kolme karhua (1918) kuului pitkään suosittuun luettavaan. Myöhäistuotannossa kaksiosainen Kaunis Kauriala (1940) ja Kaurialan nuori emäntä (1941) osoittavat, että Haahti palasi vielä keski-iässään romaanimuotoon runouden ja lastenkirjojen rinnalla.
Kenelle Hilja Haahtin tuotanto sopii?
Haahtin teokset sopivat lukijalle, joka etsii 1900-luvun alun suomalaista runoutta ja kotoista, uskonnollissävytteistä proosaa. Hänen laaja tuotantonsa tekee hänestä myös kiinnostavan tapauksen sille, joka haluaa seurata yhden kirjailijan kehitystä runoilijasta romaanikirjailijaksi ja lastenkirjailijaksi saman uran aikana. Sammatista kotoisin olevan Elias Lönnrotin sivulla on kylän toinen, huomattavasti vanhempi kirjallinen hahmo, ja Eeva Joenpellon sivulla kolmas samaan seutuun liittyvä kirjailija. Laajempi valikoima suomalaista runoutta löytyy runous-lajisivulta.