Eino Ketola
Eino Ketola on historioitsija: väitöskirja vuoden 1917 vallankumouksesta sekä kaksiosainen Vihdin historia kotikunnan 1900-luvun maanjaoista.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1987 | Kansalliseen kansanvaltaan: Suomen itsenäisyys, sosialidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917 | tietokirja |
| 1996 | Vihdin historia 1918–1965: maanjaon aika, 1. osa (1918–1939) | tietokirja |
| 1997 | Vihdin historia 1918–1965: maanjaon aika, 2. osa (1939–1965) | tietokirja |
Eino Ketola on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti, joka on kirjoittanut sekä Suomen valtakunnallista itsenäisyyshistoriaa että kotikuntansa Vihdin paikallishistoriaa. Hänen tuotantonsa kulkee kahdella tasolla: laajassa valtakunnallisessa väitöskirjassa ja sitä seuranneessa kaksiosaisessa paikallishistoriassa samat 1900-luvun alun murrosvuodet toistuvat sekä koko Suomen että yhden kunnan näkökulmasta.
Mitä Eino Ketola on kirjoittanut?
Ketolan laaja väitöskirja Kansalliseen kansanvaltaan: Suomen itsenäisyys, sosialidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917 (Tammi, 1987, 520 sivua) käsittelee sosialidemokraattien roolia Suomen itsenäistymisessä Venäjän vallankumouksen vuosina. Teos on yksi laajimmista suomenkielisistä tutkimuksista aiheesta, ja sitä on arvioitu myös kansainvälisissä historiantutkimuksen julkaisuissa, muun muassa yhdysvaltalaisessa Slavic Review -aikakauskirjassa. Väitöskirja keskittyy erityisesti siihen, miten sosialidemokraattinen liike suhtautui itsenäisyyskysymykseen ja miten sen linja muotoutui vallankumouksen vuoden 1917 nopeasti muuttuvissa oloissa.
| Vuosi | Teos | Tyyppi |
|---|---|---|
| 1987 | Kansalliseen kansanvaltaan | Tietokirja (väitöskirja) |
| 1996 | Vihdin historia 1918–1965, 1. osa (1918–1939) | Tietokirja |
| 1997 | Vihdin historia 1918–1965, 2. osa (1939–1965) | Tietokirja |
Kaikki kolme teosta ovat tietokirjoja, ja ne edustavat suomalaisen historiantutkimuksen kahta perinnettä: valtakunnallista poliittista historiaa ja paikallista kuntahistoriaa, jotka Ketolan tuotannossa täydentävät ja tukevat toisiaan.
Väitöskirjansa jälkeen Ketola kääntyi kotikuntansa historiaan kaksiosaisessa teoksessaan Vihdin historia 1918–1965: maanjaon aika. Ensimmäinen, noin 450-sivuinen osa kattaa vuodet 1918–1939 ja toinen, hieman suppeampi osa vuodet 1939–1965. Teokset avaavat 1900-luvun maanjakojen merkitystä sisällissodan jakaman Suomen poliittisessa tasapainottamisessa, ja niissä valtakunnallinen ja paikallinen historia kulkevat rinnakkain – sama teema, jota Ketola käsitteli jo väitöskirjassaan valtakunnan tasolla. Molemmat osat on kustantanut Vihdin museo, mikä kertoo teosten tiiviistä sidoksesta paikalliseen historiantutkimukseen ja sen instituutioihin.
Mistä Eino Ketola oli kotoisin?
Ketola on kuvannut itseään Vihdissä syntyneeksi, ja Vihti on hänelle henkilökohtaisesti tärkeä paikka: hän on kertonut pitäneensä etuoikeutena päästä kirjoittamaan juuri oman kotikuntansa historian ja nähneensä sen jälkeen kotiseudun maiseman aivan uudella tavalla. Siinä missä hänen väitöskirjansa tarkasteli Suomen itsenäistymistä valtakunnan tasolla, Vihdin historia -teokset toivat saman ajanjakson yhden kunnan arkeen: siihen, miten maanjaot ja niiden poliittiset seuraukset näkyivät tavallisten vihtiläisten elämässä.
Muista Vihdin seudun kirjoittajista kertovat Aukusti Oravalan, Hannu Niklanderin ja Helmi-Briitta Lajusen sivut. Muuta paikallishistoriallista tietokirjallisuutta esittelee laajemmin tietokirjallisuus -sivu.