Emil Nervander
Emil Nervander (1840–1914) oli taidehistorioitsija ja runoilija, joka tutki ja kuvasi Lohjan kirkon keskiaikaisia maalauksia. Teokset tällä sivulla.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1869 | Dikter | runokokoelma |
| 1873 | Dikter, del II: Kungabarnen | runokokoelma |
| 1896 | Lojo kyrka och dess medeltidsmålningar | tietokirjallisuus |
| 1905 | Lojo och dess kyrka: illustrerad vägledare | tietokirjallisuus |
| 1907 | Efter femtio år | runokokoelma |
Emil Nervander (1840–1914) oli suomalaisen taidehistorian uranuurtajia, joka tutki ja kirjoitti Lohjan kirkon keskiaikaisista maalauksista. Taidehistorian ja kirkkotaiteen tutkimuksen ohella hän kirjoitti myös runoja ja toimi pitkän uran sanomalehtien toimittajana ja päätoimittajana.
Mitä Emil Nervander on kirjoittanut?
Nervanderin laajasta, 70–80 teoksen tuotannosta tähän taulukkoon on poimittu varmistetut runokokoelmat ja Lohjaan suoraan liittyvät tietokirjat julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1869 | Dikter | runokokoelma |
| 1873 | Dikter, del II: Kungabarnen | runokokoelma |
| 1896 | Lojo kyrka och dess medeltidsmålningar | tietokirjallisuus |
| 1905 | Lojo och dess kyrka: illustrerad vägledare | tietokirjallisuus |
| 1907 | Efter femtio år | runokokoelma |
Esikoiskokoelma Dikter (1869) ilmestyi salanimellä Emlekyl samana vuonna kuin hän valmistui yliopistosta, ja sitä seurasi Dikter, del II: Kungabarnen neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1873. Viimeinen kokoelma Efter femtio år ilmestyi 1907, seitsemän vuotta ennen hänen kuolemaansa. Nervanderin kaksi Lohja-teosta ovat suoraa seurausta hänen laajemmasta työstään suomalaisen kirkkotaiteen tutkijana: Lojo kyrka och dess medeltidsmålningar (1896) käsittelee nimenomaan Lohjan kirkon keskiaikaisia seinämaalauksia, ja Lojo och dess kyrka (1905) on niistä kertova kuvitettu matkaopas suunnattu paikan päälle matkaaville kävijöille.
Milloin Emil Nervander eli?
Nervander syntyi 1840 Helsingissä ja kuoli 1914, 73-vuotiaana. Koska hän kuoli vuonna 1914, hänen teoksensa ovat tekijänoikeudeltaan vapaita — mikä pätee sekä hänen runokokoelmiinsa että tietokirjoihinsa.
Mistä Emil Nervander on tunnettu Lohjalla?
Nervander valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1869 ja toimi taide- ja teatterikriitikkona Hufvudstadsbladetissa, sanomalehti Åbo Postenin päätoimittajana sekä Morgonbladetin toimittajana. Hän oli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen perustajajäseniä vuonna 1870 ja osallistui vuosina 1875–1896 Turun tuomiokirkon pitkään kestäneeseen restaurointihankkeeseen ensin sihteerinä ja myöhemmin hallituksen jäsenenä. Pitkän uransa aikana hänen arvioidaan julkaisseen 70–80 teosta sekä 30–40 sanomalehtiartikkelia — hänet on kuvattu poikkeuksellisen nopeaksi ja taitavaksi kirjoittajaksi. Lohjaan hänen nimensä kytkeytyy nimenomaan kirkon keskiaikaisten maalausten dokumentoinnin kautta — työn, joka teki hänestä yhden suomalaisen kirkkotaiteen tutkimuksen perustajista.
Kenelle Emil Nervanderin tuotanto sopii?
Nervanderin teokset sopivat lukijalle, joka kiinnostuu Lohjan kirkon historiasta, 1800-luvun suomalaisesta taidehistoriankirjoituksesta tai varhaisesta suomenruotsalaisesta runoudesta ja sen salanimien käytöstä. Samaa aihepiiriä käsitteli myös Adolf Neovius, joka tutki Lohjan seurakunnan historiaa kirkkoherrana lähes samaan aikaan. Laajemmin suomalaista tietokirjallisuutta esittelee tietokirjallisuus-lajisivu ja runoutta runous-lajisivu.