Enni Mustonen

Enni Mustonen kirjat järjestyksessä

Mustosen tuotanto etenee sarja kerrallaan, ja jokainen sarja seuraa uutta sukua tai aikakautta. Koskivuori-sarja seuraa kahta sukua — kartanonherran Forsbergejä ja torppariperhe Koivikkoa — Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan ajoista 1960-luvulle; avausosassa opettajatar Saara Kavenius ja kartanon piika Vappu Koivikko päätyvät vuoden 1918 sodassa eri leireihin, vaikka olivat ystäviä. Järjen ja tunteen tarinoita puolestaan seuraa kahta 1890-luvulla Helsinkiin saapunutta naista — papintytär Annaa ja palvelustyttö Hilmaa — sortovuosien, naisliikkeen, jääkäriliikkeen ja sisällissodan kautta aina Amerikan-siirtolaisuuteen asti. Taulukko kokoaa keskeisimmät sarjat julkaisujärjestyksessä.

Mistä Enni Mustosen kirjat kannattaa aloittaa?

Jos haluaa aloittaa tuoreimmasta ja käynnissä olevasta linjasta, luonteva valinta on Rouvankartanon tarinoiden avausosa Kasvattitytär (2023), joka vie lukijan 1700-luvun loppupuolelle: 17-vuotias Hedda Noora Lilliehöök saapuu Frugårdin kartanoon ja joutuu valitsemaan järjen ja sydämen välillä kahden kosijan kesken. Jos taas kiinnostaa kirjailijan läpimurtokausi, Koskivuori-sarjan ensimmäinen osa Verenpisara ikkunalla (1998) esittelee tyylin, josta Mustonen tuli tunnetuksi: historian ja perhesalaisuuksien yhdistämisen kahden naisen — opettajattaren ja kartanon piian — kertomana vuoden 1918 sisällissodan kynnyksellä.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Kaikki Mustosen sukuromaanit on rakennettu sarjoiksi, joissa jokainen osa vie samaa sukua tai kartanoa eteenpäin sukupolvi kerrallaan. Jokainen sarja sijoittuu myös omaan aikakauteensa: Rouvankartanon tarinoita 1700-luvun loppuun, Koskivuori Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan vuosista 1960-luvulle, ja Syrjästäkatsojan tarinoita palvelustyttö Ida Erikssonin (s. 1880) elämän kautta aina sarjan päätösosan 1960-luvun tapahtumiin. Sarjat kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä: Koskivuori (5 osaa), Järjen ja tunteen tarinoita (5 osaa), Syrjästäkatsojan tarinoita (kymmenosainen kokonaisuus, yksi osa vuodessa 2013–2022) ja Rouvankartanon tarinoita (käynnissä oleva sarja, aloitettu 2023). Syrjästäkatsojan tarinoita seuraa palvelustyttö Ida Erikssonia ja myöhemmin hänen tytärtään ja tyttärentytärtään, joten osat kannattaa lukea numerojärjestyksessä. Eri sarjat eivät jaa henkilöitä keskenään, joten minkä tahansa niistä voi aloittaa ensin.

Mitä Enni Mustonen on kirjoittanut viimeksi?

Tuorein julkaistu teos on Rouvankartanon tarinoiden kolmas osa Matriarkka (2025), joka jatkaa sarjaa edellisten osien Kasvattitytär (2023) ja Kartanonrouva (2024) jälkeen. Toinen osa Kartanonrouva vei lukijan 1700-luvun lopun sotavuosiin, ja sarjan nimen mukaisesti Matriarkka keskittyy suvun naisten asemaan ja vaikutusvaltaan Frugårdin kartanossa.

Salanimestä tunnetuksi kirjailijaksi

Mustonen on julkaissut omalla nimellään ja salanimellään yhteensä yli sata teosta, ja hänen kirjojaan on myyty Suomessa yli miljoona kappaletta. Hän on kirjoittanut myös lasten- ja nuortenkirjoja sekä tietokirjoja; niistä Suomen lasten historia palkittiin Tietopöllö-palkinnolla vuonna 2006. Muita tunnustuksia ovat Maaseutumitali (1994) ja Kaarina Helakisa -palkinto (2009).

Salanimen taakse kätkeytyminen oli alun perin varotoimi: kustantaja katsoi, ettei väitöskirjaa Helsingin yliopistossa tekevän tutkijan kannattanut yhdistää nimeään viihderomaaniin. Nimi paljastui television välityksellä samana syksynä, kun Manninen väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 — samasta tutkimusaiheesta, Ylioppilaslehden palstoista, josta hän oli tehnyt väitöskirjansa. Sittemmin nimi Enni Mustonen on vakiintunut niin vahvasti, että moni lukija ei tiedä sen olevan salanimi lainkaan.

Kolme suurta sukuromaanisarjaa kattavat yhdessä lähes 250 vuotta suomalaista historiaa: Rouvankartanon tarinoiden 1700-luvulta Koskivuoren ja Syrjästäkatsojan tarinoiden kautta 1960-luvulle. Tämä pitkä aikajänne yhdistettynä yli sadan teoksen tuotantoon tekee Mustosesta yhden suomalaisen historiallisen sukuromaanin tuotteliaimmista kirjoittajista.

Kirjasarjojen väliin mahtuu myös runsaasti muuta tuotantoa: lasten- ja nuortenkirjoja, tietokirjoja ja yksittäisiä romaaneja, joita Mustonen on kirjoittanut sekä omalla nimellään Kirsti Manninen että salanimellä. Tämä laaja-alaisuus — historiallinen sukuromaani, tietokirjallisuus ja lastenkirjat saman kirjoittajan käsialaa — on harvinaista suomalaisessa kirjallisuudessa.

Muita historiallisen romaanin kirjoittajia esittelee Kirjailijat A–Ö -sivu, ja lajityyppiä laajemmin historiallinen romaani -sivu.