Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa
Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946), Karjalohjan monialainen taiteilija ja kirjailija: teokset julkaisujärjestyksessä ja yhteys Karjalohjan Vilniemeen.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1900 | Pro patria: första samlingen | tietokirja |
| 1905 | La crise russe: Nicolas II… | tietokirja |
| 1915 | Suomen Kultainen kirja I | tietokirja |
| 1915 | Finlands Gyllene bok I | tietokirja |
| 1920 | Nauloja kieltolain ruumisarkkuun | tietokirja |
| 1922 | Lauantai-iltoja | tietokirja |
| 1927 | Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista | muistelmat |
| 1935 | Suomen Kultainen kirja II: Kalevala ja Egypti | tietokirja |
| 1935 | Fenno-ägyptischer Kulturursprung | tietokirja |
| 1936 | August Strindberg intim | muistelmat |
| 1940 | Suezin kolme kanavaa | tietokirja |
| 1940 | Miten Suomi pelastui hevosasevelvollisuudesta | tietokirja |
Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946) oli poikkeuksellisen monialainen hahmo: maalari, kuvanveistäjä, keksijä ja kirjailija, joka rakensi pyramidikattoisen huvilan Karjalohjalle ja kirjoitti kaksitoista kirjaa aina poliittisista pakinoista kielentutkimuksen omalaatuisiin teorioihin. Aikalaiset ja jälkipolvet ovat kuvanneet häntä myös pilapiirtäjänä, näyttelijänä, säveltäjänä ja maailmanmatkaajana – harvinaisen laaja-alaisena hahmona suomalaisen kulttuurihistorian joukossa.
Mitä Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa on kirjoittanut?
Wettenhovi-Aspan kirjallinen tuotanto ulottuu vuosisadan alusta 1940-lukuun ja kattaa sekä suomen- että muunkielisiä teoksia. Suomen Kultainen kirja -teossarjassa (1915 ja 1935) hän käsitteli suomalaisuutta ja esitti näkemyksensä suomen kielen ja muinaisegyptin väitetystä sukulaisuudesta – teoria, joka teki hänestä aikanaan tunnetun, joskin kiistellyn hahmon. Muistelmateoksissaan, kuten Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista (1927) ja August Strindberg intim (1936), hän kuvasi nuoruusvuosiaan eurooppalaisissa taidepiireissä ja tuttavuuttaan ruotsalaiskirjailija August Strindbergin kanssa. Taulukossa on hänen teoksensa julkaisujärjestyksessä.
Hän julkaisi tekstejä myös ruotsiksi, ranskaksi ja saksaksi, mikä kertoo hänen kansainvälisestä suuntautumisestaan: La crise russe (1905) käsitteli Venäjän tsaarikunnan tilaa ranskaksi, ja Fenno-ägyptischer Kulturursprung (1935) esitti saksankielisille lukijoille samat kieliteoriat kuin suomenkieliset teoksetkin. Uransa alussa hän julkaisi myös ruotsiksi kokoelman Pro patria: första samlingen (1900) ja ruotsinkielisen laitoksen Finlands Gyllene bok I (1915) rinnakkain suomenkielisen Suomen Kultainen kirja I -teoksen kanssa – kaksikielisyys oli hänen tuotannolleen tyypillistä läpi uran.
Milloin Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa eli?
Wettenhovi-Aspa syntyi 7.5.1870 Helsingissä ja kuoli 18.2.1946 samassa kaupungissa. Koska kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, hänen teoksensa ovat tekijänoikeudellisesti vapaita.
Mistä Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa oli kotoisin?
Vaikka Wettenhovi-Aspa syntyi ja kuoli Helsingissä, hänen nimeensä liittyy vahvasti Karjalohja: hän osti sieltä nelihehtaarisen Vilniemen tilan vuonna 1898 ja rakensi sinne pyramidikattoisen huvilan, joka poikkesi selvästi ajan tavanomaisesta huvila-arkkitehtuurista. Hän toimi myös Karjalohjan suojeluskunnan päällikkönä huhti–joulukuussa 1918. Karjalohja on nykyään osa Lohjan kaupunkia. Villan sijainti Karjalohjan järvimaisemassa poikkesi täysin Wettenhovi-Aspan muusta elämänpiiristä pääkaupungissa ja Euroopan taidekaupungeissa, mikä teki siitä hänelle ilmeisen henkilökohtaisen projektin muun tuotannon ohella.
Toinen samalta seudulta, Karjalohjalta, kirjoittava tekijä on luontokuvaaja Heikki Willamo. Laajemmin suomalaista tietokirjallisuutta ja kirjallisuushistoriaa esittelevät tietokirjallisuus ja kirjallisuuden historia -sivut.