Heikki Ylikangas

Mitä Heikki Ylikangas on kirjoittanut?

Ylikankaan laaja tuotanto käsittelee erityisesti Suomen oikeus- ja väkivaltahistoriaa sekä sisällissotaa, ja hän on tunnettu myös vakiintuneiden historiakäsitysten kyseenalaistamisesta. Taulukossa on valikoima hänen tuotannostaan julkaisujärjestyksessä; täydellinen bibliografia sisältää tätäkin enemmän artikkeleita ja pienempiä julkaisuja.

Tie Tampereelle (1993) on dokumentoitu kuvaus vuoden 1918 sisällissodan Tampereen taisteluista. Teos herätti runsaasti vastalauseita erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Ylikankaan kotiseudulla, missä siitä kirjoitettiin lähes sata pääosin kielteistä artikkelia, mutta se palkittiin silti Tieto-Finlandialla 1994. Muu tuotanto käsittelee muun muassa puukkojunkkareita (Puukkojunkkareitten esiinmarssi, 1976), 1500-luvun talonpoikaiskapinaa (Nuijasota, 1977) ja 1600-luvun oikeushistoriaa (Körttiläiset tuomiolla, 1979). Myöhäistuotannossaan hän käsitteli muun muassa jatkosotaa teoksessa Yhden miehen jatkosota (2009) ja palasi Vaasa-suvun historiaan viimeisimmässä teoksessaan Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021).

Mistä Heikki Ylikangas on kotoisin?

Ylikangas syntyi Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla 1937, ja moni hänen tunnetuimmista teoksistaan — muun muassa puukkojunkkareita käsittelevä Puukkojunkkareitten esiinmarssi — ammentaa juuri hänen kotiseutunsa historiasta ja väkivaltakulttuurista. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuitenkin myös Lohjaa käsittelevä teos: hän kirjoitti yhdessä arkeologi Ari Siiriäisen kanssa teoksen Lohjalaisten historia 1 (1973), joka on hänen varhaisimpia julkaisujaan ja ainoa suoraan Lohjaan liittyvä työ hänen laajassa tuotannossaan. Ylikangas toimi Helsingin yliopistossa ensin oikeushistorian professorina 1978–1992 ja sittemmin Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina 1992–2000, minkä lisäksi hän toimi akatemiaprofessorina 1996–2001 — pitkä ja monipuolinen ura, joka näkyy myös hänen tuotantonsa aihepiirien laajuudessa.

Kenelle Heikki Ylikankaan tuotanto sopii?

Ylikankaan teokset sopivat lukijalle, joka etsii perusteellista, usein kiistanalaista suomalaista historiantutkimusta erityisesti oikeus- ja väkivaltahistorian alalta, tai joka haluaa lukea Lohjan varhaisemmasta historiasta akateemisen historioitsijan kirjoittamana. Toinen Lohjan historiaa tutkinut kirjoittaja on Adolf Neovius, joka keskittyi Lohjan seurakunnan keskiaikaiseen historiaan, ja Tieto-Finlandian voittajista kertoo tarkemmin Tieto-Finlandia-sivu.