
Finlandia-palkinto
Finlandia-palkinto on Suomen tunnetuin kaunokirjallisuuspalkinto: tuorein voittaja, valintaprosessi, palkintosumma ja koko historia yhdellä sivulla.
Tieto-Finlandia eli tietokirjallisuuden Finlandia: tuorein voittaja, koko voittajalista 1989 alkaen, valintaprosessi ja palkintosumma yhdellä sivulla.
Tieto-Finlandia — nykyiseltä viralliselta nimeltään tietokirjallisuuden Finlandia — on Suomen arvostetuin tietokirjapalkinto. Se myönnetään vuosittain ansiokkaalle suomalaiselle tietokirjalle, jonka taitava kerronta lisää lukijoiden kiinnostusta tietokirjallisuuteen. Palkintosumma on 30 000 euroa. Tuorein voittaja on Paavo Teittinen, joka sai palkinnon vuonna 2025 teoksesta “Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen”.
Palkinto perustettiin vuonna 1989, kun tietokirjallisuus erotettiin omaksi sarjakseen alkuperäisestä, vuonna 1984 perustetusta Finlandia-palkinnosta. Sitä ennen kauno- ja tietokirjallisuus kilpailivat samasta tunnustuksesta. Ensimmäinen Tieto-Finlandian voittaja oli Erik Tawaststjerna monumentaalisella Sibelius-elämäkerrallaan “Jean Sibelius I–V”. Palkinnon jakaa, kuten kaunokirjallisuuden Finlandiankin, Suomen Kirjasäätiö.
| Vuosi | Kirjailija(t) | Teos |
|---|---|---|
| 2025 | Paavo Teittinen | Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen |
| 2024 | Sofia Tawast & Riikka Leinonen | Suuri valhe vammaisuudesta |
| 2023 | Antti Järvi | Minne katosi Antti Järvi? |
| 2022 | Ville-Juhani Sutinen | Vaivan arvoista |
| 2021 | Osmo Tapio Räihälä | Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa |
| 2020 | Marko Tikka & Seija-Leena Nevala | Kielletyt leikit |
| 2019 | Anssi Jokiranta ym. | Metsä meidän jälkeemme |
| 2018 | Seppo Aalto | Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 |
| 2017 | Riitta Kylänpää | Pentti Linkola – ihminen ja legenda |
| 2016 | Mari Manninen | Yhden lapsen kansa |
| 2015 | Tapio Tamminen | Kansankodin pimeämpi puoli |
| 2014 | Mirkka Lappalainen | Pohjolan leijona – Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 |
| 2013 | Ville Kivimäki | Murtuneet mielet |
| 2012 | Elina Lappalainen | Syötäväksi kasvatetut |
| 2011 | Soili Stenroos ym. | Suomen jäkäläopas |
| 2010 | Vesa Sirén | Suomalaiset kapellimestarit |
| 2009 | Henrika Tandefelt | Borgå 1809 – Ceremoni och fest |
| 2008 | Marjo T. Nurminen | Tiedon tyttäret |
| 2007 | Peter von Bagh | Sininen laulu |
| 2006 | Erkki Tuomioja | Häivähdys punaista |
| 2005 | Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) | Jatkosodan pikkujättiläinen |
| 2004 | Elina Sana | Luovutetut – Suomen ihmisluovutukset Gestapolle |
| 2003 | Antti Helanterä & Veli-Pekka Tynkkynen | Maantieteelle Venäjä ei voi mitään |
| 2002 | Esko Valtaoja | Kotona maailmankaikkeudessa |
| 2001 | Heikki ja Marjatta Paunonen | Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii |
| 2000 | Anu Kantola ym. | Maailman tila ja Suomi |
| 1999 | Kari Enqvist | Olemisen porteilla |
| 1998 | Hannu Karttunen | Vanhin tiede – tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin |
| 1997 | Fabian Dahlström ym. | Suomen musiikin historia 1–4 |
| 1996 | Pekka Kivikäs | Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkisto |
| 1995 | Matti Sarmela | Suomen perinneatlas |
| 1994 | Heikki Ylikangas | Tie Tampereelle |
| 1993 | Erik Wahlström ym. | Ympäristön tila Suomessa |
| 1992 | Jukka Salo & Mikko Pyhälä | Amazonia |
| 1991 | Olli Marttila ym. | Suomen päiväperhoset |
| 1990 | Markku Löytönen (toim.) | Matka-arkku – suomalaisia tutkimusmatkailijoita |
| 1989 | Erik Tawaststjerna | Jean Sibelius I–V |
Voittajalista näyttää, miten laajasti “tietokirja” ymmärretään: mukana on musiikkihistoriaa, luonnontiedettä, sotahistoriaa, kielentutkimusta ja yhteiskunnallista journalismia samalla listalla. Historioitsija Heikki Ylikangas voitti palkinnon vuonna 1994 teoksellaan “Tie Tampereelle”.
Valintaprosessi seuraa samaa kaavaa kuin kaunokirjallisuuden Finlandiassa: valintaraati poimii kustantajien ilmoittamista tietokirjoista muutaman teoksen ehdokaslistan, ja vuosittain nimetty yksittäinen valitsija ratkaisee voittajan. Valitsijaksi on totuttu valitsemaan muun alan tunnettu nimi kirjallisuuskriitikon sijaan: vuoden 2025 voittajan valitsi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, joka toimii valitsijana myös vuoden 2026 kierroksella, ja vuotta aiemmin, 2024, valinnan teki kansanedustaja Pekka Haavisto. Vuonna 2024 myös valintaraadin koko kasvoi kolmesta kuuteen jäseneen kaikissa kolmessa Finlandia-sarjassa.
Palkintosumma on nykyisin 30 000 euroa, sama kuin kaunokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandioissa. Perustamisvuonna 1989 summa oli 100 000 Suomen markkaa, ja se oli noussut 150 000 markkaan vuoteen 1998 mennessä ennen euroon siirtymistä.
Ehdokaslista julkistetaan syksyllä ennen varsinaista voittajan julkistusta, ja se koostuu muutamasta valintaraadin poimimasta tietokirjasta. Vuoden 2026 kierroksella ehdokkaiksi on nimetty ainakin Jenni Räinän “Veden ajat”, Hannu Salmen “Frans Leijon” ja Matti Rämön & Rami Mäkisen “Oikeusmurha”; voittaja julkistetaan tavan mukaan marraskuun lopulla samassa tilaisuudessa kuin kaksi muuta Finlandiaa. Täydempi kuva koko Finlandia-perheestä ja sen valintatavasta löytyy Finlandia-palkinto-sivulta, ja muut suomalaiset tunnustukset on koottu kirjallisuuspalkinnot Suomessa -sivulle.
Nimi yhtenäistettiin muiden Suomen Kirjasäätiön jakamien Finlandioiden kanssa: kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnot kulkevat nykyään samalla nimikaavalla, vaikka Tieto-Finlandia on yhä yleisimmin käytetty nimitys puhekielessä.
Kyllä. Molemmat, ja myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia, ovat nykyisin arvoltaan 30 000 euroa.

Finlandia-palkinto on Suomen tunnetuin kaunokirjallisuuspalkinto: tuorein voittaja, valintaprosessi, palkintosumma ja koko historia yhdellä sivulla.
Finlandia-palkinnon voittajat vuosittain vuodesta 1984 alkaen: kirjailija ja teos joka vuodelta, uusin ensin, sekä valintaprosessi yhdessä taulukossa.
Suomen tärkeimmät kirjallisuuspalkinnot yhdellä sivulla: Finlandia, Runeberg-palkinto ja Topelius-palkinto — kuka ne jakaa ja paljonko rahaa niistä saa.

Heikki Ylikangas (s. 1937) on historioitsija, jonka Tie Tampereelle voitti Tieto-Finlandian. Hän on kirjoittanut myös Lohjan historiasta. Teokset tässä.

Tietokirjallisuus välittää faktaa: historiaa, elämäkertoja ja oppaita. Tunnusmerkit, suomalaiset tietokirjailijat ja Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinto.