Kirjallisuuspalkinnot Suomessa

Suomen tärkeimmät kirjallisuuspalkinnot vertailussa

Kuka voitti kirjallisuuspalkinnot Suomessa viimeksi?

Vuoden 2025 kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Monika Fagerholm, tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittinen ja Runeberg-palkinnon Pirkko Saisio teoksellaan “Suliko”. Topelius-palkinnon 2025 voitti Mila Teräs teoksellaan “Iso hyppy”. Kunkin palkinnon koko historia ja voittajalista löytyy sen omalta sivulta: Finlandia-palkinto, Finlandia-palkinnon voittajat ja Tieto-Finlandia.

Runeberg-palkinnon viime vuosien voittajia ovat lisäksi Peter Mickwitz (2024, “Misslyckad i en uggla”), Marja Kyllönen (2023, “Vainajaiset”) ja Quynh Tran (2022, “Skugga och svalka”). Palkinto jaetaan aina 5. helmikuuta, J. L. Runebergin syntymäpäivänä, ja sen taustalla on Porvoon kaupungin, Uusimaa-lehden, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Kritiikin Seuran ja Finlands svenska författareföreningin yhteistyö. Painopisteenä ovat romaanit, novellit ja runous, mutta raati voi huomioida muunkinlaista kaunokirjallisuutta.

Kuka päättää voittajan kussakin palkinnossa?

Valintatapa vaihtelee palkinnosta toiseen, ja juuri tämä tekee suomalaisesta palkintokentästä monipuolisen. Kaikissa kolmessa Finlandiassa valinta etenee kahdessa vaiheessa: ensin valintaraati poimii kustantajien ilmoittamista teoksista muutaman ehdokkaan, minkä jälkeen yksittäinen, vuosittain vaihtuva valitsija — usein muun alan tunnettu nimi kirjallisuuskriitikon sijaan — ratkaisee voittajan. Runeberg-palkinnossa taas nimeämiskomitea kokoaa laajemman, kahdeksan tai kymmenen teoksen ehdokaslistan, jolta varsinainen palkintoraati valitsee voittajan. Aleksis Kiven palkinto poikkeaa molemmista: se on elämäntyötunnustus, joka ei perustu tietyn vuoden teoksiin vaan koko kirjailijan tuotantoon, ja sen myöntää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Keiden mukaan palkinnot on nimetty?

Moni palkinto kantaa nimeä, joka kertoo samalla suomalaisen kirjallisuuden historiasta. Runeberg-palkinto on nimetty kansallisrunoilija J. L. Runebergin mukaan, joka asui ja vaikutti suurimman osan urastaan juuri Porvoossa — siksi palkinnon taustalla on Porvoon kaupunki, ja se jaetaan aina Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta. Topelius-palkinto puolestaan on nimetty Zacharias Topeliuksen mukaan: Topeliusta pidetään suomalaisen lastenkirjallisuuden ja sadun uranuurtajana, “satusetänä”, joka julkaisi ensimmäisen alkuperäisen suomalaisen satukokoelman jo vuonna 1847. Nimi ei siis ole sattumaa — palkinto on suunnattu juuri sille lajityypille, jonka isänä nimikkokirjailijaa pidetään. Aleksis Kiven palkinto kantaa puolestaan suomenkielisen romaanin uranuurtajan nimeä, ja Finlandia-palkinnon nimi viittaa Sibeliuksen musiikkiin ilman yksittäistä kirjailijakytköstä.

Miksi Suomessa on niin monta kirjallisuuspalkintoa?

Jokainen palkinto vastaa hieman eri tarpeeseen, eikä yksikään yksin kata koko kenttää. Kolme Finlandiaa nostavat esiin kunkin vuoden parhaan yksittäisen teoksen kolmessa eri kategoriassa. Aleksis Kiven palkinto taas ei katso yhtä teosta vaan koko uraa, ja se voidaan myöntää vasta, kun kirjailijan tuotanto on ehtinyt osoittaa kestävyytensä. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto kohdistuu nimenomaan esikoisteoksiin ja auttaa nostamaan esiin uusia nimiä, jotka eivät vielä kilpaile Finlandia-tasolla. Runeberg-palkinto puolestaan tuo mukaan useamman kulttuurialan järjestön yhteisen näkemyksen, mikä tekee siitä Finlandiaa vähemmän yhden ihmisen makuun perustuvan. Yhdessä palkinnot muodostavat kokonaisuuden, joka palkitsee suomalaista kirjallisuutta sekä vuosittain että pitkällä aikavälillä, sekä kokeneita tekijöitä että vasta uransa alussa olevia.

Nuoremmille kirjailijoille suunnattu Kalevi Jäntin palkinto puolestaan täyttää oman kolonsa: sen jakaa vuosittain Kalevi Jäntin säätiö, jonka WSOY:n silloinen pääjohtaja Jalmari Jäntti ja hänen vaimonsa Hildur Jäntti perustivat vuonna 1942 kunnioittaakseen nuorena kuolleen poikansa Kalevin muistoa. Palkinto on suunnattu erityisesti uransa alkuvaiheessa oleville kirjailijoille, ja se on siten omalla tavallaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon sisarpalkinto — molemmat katsovat tulevaisuuteen, eivät jo vakiintunutta uraa.

Paljonko kirjallisuuspalkinnot ovat rahassa?

Suurimmat rahapalkinnot jaetaan kolmessa Finlandiassa; Runeberg-palkinto, Aleksis Kiven palkinto, Kalevi Jäntin palkinto ja Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto ovat niitä pienempiä mutta silti merkittäviä. Topelius-palkinnon summa on sidottu kunkin vuoden vuosilukuun symbolisena eleenä, joten se muuttuu vuosittain. Ajantasaiset summat ilmoittaa aina palkinnon jakaja.

Ketkä olivat ehdokkaina?

Ehdokaslistat julkistetaan avoimesti kaikissa kolmessa Finlandiassa syksyllä ennen voittajan julkistusta, ja niiden pituus vaihtelee kolmesta kuuteen teokseen palkinnosta riippuen. Runeberg-palkinnossa nimeämiskomitea julkistaa oman, tavallisesti kahdeksan tai kymmenen teoksen mittaisen ehdokaslistansa tammikuussa, ennen helmikuun palkintotilaisuutta. Tarkemmat, kunkin vuoden ehdokkaat löytyvät parhaiten palkinnon omalta verkkosivulta tai Suomen Kirjasäätiön tiedotteista, sillä listat vaihtuvat vuosittain eikä niitä ole mielekästä koota tälle yleissivulle kokonaisuudessaan.

Jos etsit tarkempaa tietoa yksittäisestä palkinnosta, sen koko historiasta ja voittajalistasta, kannattaa siirtyä suoraan Finlandia-palkinnon, Finlandia-palkinnon voittajat -sivun tai Tieto-Finlandian omalle sivulle. Kansainvälisestä tunnustuksesta ja siitä, miksi vain yksi suomalainen on voittanut sen, kertoo kirjallisuuden Nobel -sivu. Moni tällä sivulla mainittu voittaja, esimerkiksi Sirkka Turkka, löytyy myös omalta kirjailijasivultaan.