Finlandia-palkinnon voittajat

Kaikki Finlandia-palkinnon voittajat vuodesta 1984

Ketkä ovat voittaneet Finlandia-palkinnon useammin kuin kerran?

Neljä kirjailijaa on voittanut Finlandia-palkinnon kahdesti: Bo Carpelan (1993 ja 2005), Olli Jalonen (1990 ja 2018), Jukka Viikilä (2016 ja 2021) ja Pajtim Statovci (2019 ja 2024). Statovcin toinen voitto vuonna 2024 tuli vain viisi vuotta ensimmäisen jälkeen, kun taas Carpelanin ja Jalosen voitot ovat vuosikymmenten päässä toisistaan — merkki siitä, että palkinto ei ole sidottu tiettyyn elämänvaiheeseen tai debyyttiin, vaan saman kirjailijan tuotanto voi nousta raadin ja valitsijan huomioon uudestaan pitkänkin uran varrella.

Mikä kustantamo on voittanut eniten Finlandia-palkintoja?

Kustantamoittain laskettuna Otava on kerännyt eniten kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoja, 13 voittoa vuoteen 2018 mennessä. Aivan lähellä on WSOY 12 voitolla, ja selvästi vähemmän ovat keränneet Teos (5), Tammi (4) ja Gummerus (1). Kärkikaksikon ero muihin kustantamoihin on huomattava — yhdessä Otava ja WSOY ovat vastanneet suuresta osasta koko voittajalistaa, mikä kertoo osaltaan siitä, miten keskittynyttä suomalainen kaunokirjallisuuden kustannustoiminta on ollut.

Miten ehdokkaat valitaan voittajaksi?

Voittaja ei nouse suoraan koko vuoden romaanituotannosta, vaan kahden vaiheen kautta. Ensin kustantajat ilmoittavat teoksia Suomen Kirjasäätiön asettaman valintaraadin arvioitavaksi. Raati käy ilmoitetut romaanit läpi ja tiivistää niistä kuuden teoksen ehdokaslistan, joka julkistetaan syksyllä ennen varsinaista voittajan julkistusta. Ehdokaslista on jo sellaisenaan merkittävä tunnustus: se toimii lukuvinkkinä sille, joka haluaa tietää vuoden puhutuimmat suomalaiset romaanit, vaikka ei seuraisikaan itse voittajan julkistusta.

Ehdokaslistalta voittajan valitsee yksi vuosittain nimetty valitsija — ei raati eikä yleisöäänestys. Valitsija on tyypillisesti muun alan tunnettu nimi: esimerkiksi vuonna 2025 valinnan teki muusikko Maija Vilkkumaa ja vuonna 2024 näyttelijä Alma Pöysti. Ratkaisu julkistetaan marraskuun lopulla suorassa tv-lähetyksessä, jossa valitsija myös perustelee valintansa yleisölle.

Onko Finlandia-palkinto mennyt myös ruotsinkielisille teoksille?

Kyllä. Vaikka palkinto tunnetaan ennen kaikkea suomenkielisen kirjallisuuden tunnustuksena, sen sääntöihin ei ole koskaan kirjattu kielirajausta suomen ja ruotsin välillä — molemmat ovat Suomen kansalliskieliä. Listalta löytyy useampi alun perin ruotsiksi kirjoitettu voittajateos: Gösta Ågrenin “Jär” (1988), Bo Carpelanin “Alkutuuli” (1993) ja “Kesän varjot” (2005), Kjell Westön “Missä kuljimme kerran” (2006) sekä Monika Fagerholmin tuorein voitto vuodelta 2025. Bo Carpelan on samalla yksi palkinnon kahdesti voittaneista kirjailijoista.

Mikä yhdistää voittajateoksia?

Voittajalistaa lukiessa huomaa, että Finlandia-palkinto ei ole sitoutunut yhteen tyylisuuntaan tai aiheeseen: mukana on niin historiallisia romaaneja (Sofi Oksasen “Puhdistus”, 2008), esseemäistä omaelämäkerrallista proosaa (Hannu Väisäsen “Toiset kengät”, 2007) kuin kokeellista, runsaasti kertojanäkökulmia vaihtavaa proosaa (Laura Lindstedtin “Oneiron”, 2015). Yhteistä voittajille on ennemminkin kunnianhimoinen kielenkäyttö ja se, että valitsija on löytänyt teoksesta jotain, joka puhuttelee myös kirjallisuuspiirien ulkopuolella — palkinnon tarkoitus on alusta asti ollut nostaa esiin teos, josta puhutaan.

Osasta voittajista löytyy tällä sivustolla oma kirjailijaesittely, muun muassa Sirkka Turkalta (1986) ja Eeva Joenpellolta (1994). Tieto-Finlandian voittajat täydentävät listaa tietokirjallisuuden puolelta, ja kirjallisuuspalkinnot Suomessa -sivu kokoaa muut merkittävät kotimaiset tunnustukset.