Henrik Ensio Rislakki

Mitä Henrik Ensio Rislakki on kirjoittanut?

Rislakki julkaisi 1920-luvulta 1950-luvulle romaaneja, matkakirjoja, näytelmiä ja pakinakokoelmia. Pseudonyymillä Valentin hän kirjoitti vuodesta 1927 alkaen pakinoita ja parodioita, joissa hän ivasi ja parodioi kirjallisuudenlajeja — muistelmia, rakkaustarinoita, historiallisia romaaneja — tyylillä, jollaista Suomessa ei ollut ennen nähty. Hänen tunnetuimmat pakinansa koottiin myöhemmin kokoelmiin 55 parasta (1945), Ah tuskaa – toiset 55 parasta (1953) ja Parhaat parodiat (1956). Hän kirjoitti myös useita matkakirjoja Etelä-Amerikasta, Kanadasta ja Etelä-Afrikasta sekä näytelmiä teattereille. Valentin-nimellä hän käsikirjoitti lisäksi 1930-luvun lopulla suositun Lapatossu-elokuvasarjan yhdessä Erkki Karun ja Ilmari Turjan kanssa, mikä teki hänen luomastaan hahmosta tunnetun myös valkokankaalla pakinoiden ja kirjojen rinnalla.

Milloin Henrik Ensio Rislakki eli?

Rislakki syntyi Hausjärvellä vuonna 1896 alun perin nimellä Henrik Ensio Ezechiel Svanberg, ja hän muutti sukunimensä Rislakiksi vuonna 1934. Hän kuoli Helsingissä 1977. Ylioppilaaksi hän valmistui 1916 ja opiskeli Leipzigissa 1920–1921. Hän toimi toimittajana Uudessa Suomessa (1922–1927) ja Suomen Kuvalehdessä (1927–1932), myöhemmin Yhtyneiden Kuvalehtien palveluksessa ja Elokuva-Aitan päätoimittajana 1930-luvulla. Vuonna 1934 hän perusti Yhtyneiden Kuvalehtien toimeksiannosta uuden kotien yleisaikakauslehden Seuran ja toimi sen päätoimittajana vuoteen 1941 asti; lehti ilmestyy edelleen yhtenä Suomen suurimmista viikkolehdistä. Myöhemmin hän toimi vielä Suomen Kuvalehden päätoimittajana 1952–1960, ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1952.

Mistä Henrik Ensio Rislakki oli kotoisin?

Rislakki oli syntyjään hausjärveläinen, mutta ura toimittajana ja kirjailijana vei hänet Helsinkiin, jossa hän vaikutti valtaosan urastaan useiden aikakauslehtien toimituksissa. Hänen kaksi eri uraansa — vakavasti otettava lehtimies ja pilkallinen pakinoitsija Valentin — kulkivat rinnakkain koko hänen elämänsä ajan, ja juuri tämä kaksijakoisuus teki hänestä poikkeuksellisen hahmon aikansa suomalaisessa julkisuudessa: harva aikakauslehden päätoimittaja kirjoitti samalla maan suosituinta kevyttä viihdettä. Molemmat urat vaativat tarkkaa silmää ajan ilmiöille ja kielelle, vain eri tarkoituksiin.

Muihin kirjailijoihin voi tutustua Kirjailijat A–Ö -sivulla. Pakinoista ja muusta proosakirjallisuudesta kertovat tarkemmin proosa- ja kaunokirjallisuus-sivut.