Ilmari Huitti
Taidemaalari Ilmari Huitti (1897–1960) julkaisi salanimellä J. G. Könnäri yhden kirjan ja lahjoitti Vaskijärven huvilansa kirjailijoiden käyttöön.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1959 | Joutavia juttuja | novelleja ja runoja |
Ilmari Huitti tunnetaan ensisijaisesti taidemaalarina, mutta hän julkaisi myös yhden kirjan salanimellä ja jätti jälkeensä Vaskijärven huvilan, josta tuli kirjailijoiden käyttämä lomapaikka. Kaksi puolta — kuvataide ja kirjallisuus — kulkivat hänen elämässään rinnakkain koko hänen uransa ajan.
Mitä Ilmari Huitti on kirjoittanut?
Huitti haaveili maalaustaiteen ohella myös kirjailijan urasta ja ihaili erityisesti Aleksis Kiveä. Hän julkaisi salanimellä J. G. Könnäri (Joosua Gideon Könnäri) kirjan Joutavia juttuja (1959), joka sisältää novelleja ja runoja ja jota kuvittavat mustavalkoiset valokuvat hänen maalauksistaan.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1959 | Joutavia juttuja | novelleja ja runoja |
Milloin Ilmari Huitti eli?
Huitti syntyi 6.11.1897 Vaskijärvellä ja kuoli 6.12.1960 Karkkilassa, 63-vuotiaana. Hänen ainoa kirjansa ilmestyi vain vuotta ennen hänen kuolemaansa, eli Joutavia juttuja edustaa hänen elämänsä loppupuolen tuotantoa taidemaalarina tunnetun uran rinnalla.
Mistä Ilmari Huitti oli kotoisin?
Huitti oli kotoisin Vaskijärveltä, silloisesta Pyhäjärven Uudellamaalla sijaitsevasta kylästä, joka on nykyisin osa Karkkilaa. Hän palasi kotiseudulleen myös kuoltuaan: hän menehtyi Karkkilassa vuonna 1960. Hän testamenttasi Vaskijärvellä sijainneen huvilansa Aleksis Kiven Seuralle kirjailijoiden lomanviettopaikaksi; tilaan kuuluivat kolme siirrettyä vanhaa aittarakennusta ja vuonna 1951 valmistunut Aittamäen asuinrakennus. Lahjoitus oli poikkeuksellinen teko kuvataiteilijalta, joka ei itse ollut ammattikirjailija, mutta joka halusi silti jättää konkreettisen jäljen suomalaiseen kirjallisuuselämään. Vaskijärven tila jäi näin elämään kotiseudulla huomattavasti pidempään kuin Huitin oma, vain yhden kirjan mittainen kirjailijanura.
Ilmari Huitin perintö kirjailijoiden keskuudessa
Kirjailija Veijo Meri vietti perheineen kesän 1961 juuri tällä huvilalla. Huitista kuulemiensa tarinoiden pohjalta hän loi taiteilijahahmon Otto Kukkakosken myöhemmin ilmestyneeseen romaaniinsa Peiliin piirretty nainen (1963). Näin Huitin oma kirjailijanhaave elää edelleen toisen kirjailijan teoksessa, vaikka hänen oma tuotantonsa jäikin yhteen kirjaan. Harvalla kuvataiteilijalla on tällä tavoin kaksinkertainen jälki suomalaisessa kirjallisuudessa: oma pieni julkaisunsa ja toisen kirjailijan romaaniin päätynyt esikuva.
Kenelle Ilmari Huitin tuotanto sopii?
Joutavia juttuja sopii lukijalle, joka on kiinnostunut kuvataiteilijan kirjallisesta sivutuotannosta ja 1950-luvun paikallisesta novellikirjallisuudesta. Vaskijärven huvilan tarina taas kiinnostaa lukijaa, joka etsii tietoa suomalaisten kirjailijoiden, kuten Erkki Ahosen, yhteyksistä Karkkilaan. Muuta ajan novellikirjallisuutta ja runoutta käsittelevät sivut täydentävät kuvaa.