Jarl Pousar
Jarl Pousar (1941–2004), vihtiläinen kirjastonhoitaja, sukututkija ja kirjailija: kolme ruotsinkielistä runokokoelmaa ja Vihdin Kirjaraitin tausta.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1965 | Dikter | runokokoelma |
| 1967 | Slängkäft | runokokoelma |
| 1974 | Sigler | runokokoelma |
Jarl Pousar (1941–2004) oli vihtiläinen kirjastonhoitaja, kirjankerääjä, sukututkija ja runoilija, jonka nimeä kantaa nykyään Vihdin kirkonkylän kirjallisuustapahtuma Kirjaraitti. Hänen elämäntyönsä yhdisti harvinaisella tavalla runoilijan, kirjastoalan ammattilaisen ja intohimoisen keräilijän roolit.
Mitä Jarl Pousar on kirjoittanut?
Pousar julkaisi kolme ruotsinkielistä runokokoelmaa: Dikter (1965), Slängkäft (1967) ja Sigler (1974) – nimet, jotka jo itsessään kertovat kirjoittajan leikkisästä ja kielellisesti omaperäisestä otteesta. Runoilijantyön ohella hän oli ennen kaikkea kirjaston ja kirjallisuuden mies: hän toimitti sukukirjasarjaa Släktbok Ny följd vuodesta 1973 ja oli genealogisen Genos-lehden päätoimittaja 1987–1993 – Genos on Suomen ruotsinkielisen sukututkimusseuran pitkäaikainen ja keskeinen julkaisu. Näiden tehtävien kautta hänestä tuli tunnettu hahmo suomenruotsalaisen sukututkimuksen piirissä, ja hänen toimittamansa julkaisut palvelivat vuosikymmenten ajan alan harrastajia ja tutkijoita.
Milloin Jarl Pousar eli?
Jarl Gunnar Pousar syntyi 26.9.1941 Helsingissä ja kuoli 3.4.2004 samassa kaupungissa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1960 Helsingin Svenska normallyceumista, opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi. Vuonna 1970 hän suoritti vielä tieteellisten kirjastojen hoitajan ammattitutkinnon, mikä vahvisti hänen ammatillista suuntautumistaan kirjasto- ja arkistotyöhön runoilijan uran rinnalla. Kaikki kolme runokokoelmaa ilmestyivät suhteellisen nuorella iällä, 20–30-vuotiaana, minkä jälkeen hän keskittyi enemmän kirjasto- ja sukututkimustyöhönsä.
Mistä Jarl Pousar oli kotoisin?
Vaikka Pousar syntyi ja kuoli Helsingissä, hän asui pitkään Vihdin kirkonkylällä kodissaan, jota kutsuttiin nimellä “Villa Savonia”. Hän työskenteli Tieteellisten seurojen kirjaston varastomestarina ja kirjastonhoitajana 1967–1977 ja myöhemmin Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksessa. Elämänsä aikana hän keräsi yli 3 000 niteen kirjakokoelman, jonka hän lahjoitti Svenska litteratursällskapet i Finlandin kirjastolle. Tämä bibliofiilin elämäntyö elää nykyään Vihdin Kirjaraitti-tapahtumassa, joka tuo kirjallisuusvieraita Vihdin kirkonkylälle joka syksy ja jonka taustalla vaikuttaa nimenomaan Pousarin muisto intohimoisena kirjankerääjänä, sukututkijana ja kirjailijana. Tapahtumassa on vieraillut myös tunnettuja nykykirjailijoita, mikä kertoo, miten vahvasti Pousarin nimi on jäänyt elämään paikkakunnan kirjallisessa identiteetissä hänen kuolemansa jälkeen.
Muista Vihdin seudun kirjoittajista voi lukea Hannu Niklanderin ja Aukusti Oravalan sivuilta, ja laajemmin runoutta esittelee runous -sivu.