Jules Verne

Jules Verne kirjat järjestyksessä

Vernen tuotanto käsittää yli 60 romaania, joista suuri osa ilmestyi alun perin jatkokertomuksina Pierre-Jules Hetzelin kustantamoissa julkaisuissa. Taulukko kokoaa tunnetuimmat teokset alkukielisen julkaisun mukaisessa järjestyksessä.

Mistä Jules Vernen kirjoista kannattaa aloittaa?

Matka maan keskipisteeseen (1864) ja Maailman ympäri 80 päivässä (1873) ovat lyhyimpiä ja nopealukuisimpia, ja niissä Vernen tyyli — tarkka maantieteellinen kuvaus, värikkäät sivuhenkilöt ja tasainen jännite — pääsee heti esiin. Sukelluslaivalla maapallon ympäri (kapteeni Nemon tarina) on juonellisesti kunnianhimoisempi ja sopii lukijalle, joka on jo kiinnostunut sukellusveneistä tai merenalaisesta maailmasta. Salaperäinen saari puolestaan jatkaa monen aiemman teoksen hahmoja ja kannattaa siksi lukea vasta muiden jälkeen.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Suurin osa Vernen tuotannosta julkaistiin yhtenä laajana kokonaisuutena nimeltä “Poikkeukselliset matkat” (Voyages extraordinaires), johon kuuluu yli 60 itsenäistä teosta. Muutama teos liittyy suoraan toisiinsa hahmojen kautta — esimerkiksi Salaperäinen saari palaa kapteeni Nemon tarinaan — mutta valtaosa kirjoista voi lukea myös yksittäin ilman, että juoni jää vajaaksi.

Mitä Jules Verne on kirjoittanut viimeksi?

Vernen viimeiseksi julkaistu teos oli poikkeuksellinen: Pariisi 1900-luvulla kirjoitettiin jo vuonna 1863, mutta kustantaja Hetzel hylkäsi käsikirjoituksen liian uskomattomana. Teksti löytyi vasta yli sata vuotta myöhemmin Vernen jälkeläisen kassakaapista, ja se julkaistiin ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1994 — yli kahdeksankymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen.

Vernen perintö tieteiskirjallisuudessa

Verne kirjoitti suuren osan tuotannostaan tiiviissä yhteistyössä kustantaja Pierre-Jules Hetzelin kanssa, joka julkaisi teokset alun perin jatkokertomuksina omissa aikakauslehdissään ennen kirjaversioita. Yhteistyö kesti vuosikymmeniä ja muovasi koko “Poikkeukselliset matkat” -sarjan luonnetta: Hetzel vaati tarinoihin sekä seikkailua että opettavaista tietoa maantieteestä ja tekniikasta, mikä teki Vernen kirjoista suosittuja sekä nuorille että aikuisille lukijoille.

Vernen ennakoiva ote tekniikkaan on yksi syy, miksi hänen teoksiaan luetaan edelleen: Sukelluslaivalla maapallon ympäri kuvasi sähköllä toimivan sukellusveneen vuosikymmeniä ennen kuin vastaavia aluksia todella rakennettiin, ja Maasta Kuuhun ennakoi monia myöhemmän avaruusmatkailun yksityiskohtia. Tämän vuoksi Verneä kutsutaan usein yhdeksi tieteiskirjallisuuden perustajista Mary Shelleyn ja H. G. Wellsin rinnalla.

Suomennosten pitkä historia

Verneä on käännetty suomeksi jo 1900-luvun alusta lähtien: esimerkiksi Viisi viikkoa ilmapallossa ilmestyi suomeksi ensimmäistä kertaa vuonna 1903 Samuli Suomalaisen kääntämänä. Useita teoksia on sittemmin suomennettu uudelleen vuosikymmenten varrella eri kustantajien toimesta, minkä vuoksi samasta romaanista saattaa löytyä useampi suomenkielinen nimi antikvariaateista ja kirjastoista — tällä sivulla käytetään kunkin teoksen vakiintunutta, nykyään yleisimmin käytössä olevaa suomenkielistä nimeä.

Kenelle Jules Vernen kirjat sopivat?

Vernen teokset sopivat lukijalle, joka nauttii yksityiskohtaisesta maantieteellisestä kuvauksesta ja tasaisesti etenevästä seikkailusta ilman nykyaikaisen trillerin nopeita käänteitä. Ne toimivat hyvin myös nuorille lukijoille, sillä alkuperäinen kohderyhmä oli osin nuorisoa, mutta juonet ja tekniset kuvaukset kiinnostavat yhtä lailla aikuisia lukijoita, jotka etsivät klassikkoseikkailua.

Elokuvasovitukset

Kaksi Vernen romaania on saanut menestyneet Hollywood-elokuvasovitukset 1950-luvulla. Walt Disneyn tuottama Sukelluslaivalla maapallon ympäri (1954, ohjaus Richard Fleischer, pääosissa Kirk Douglas ja James Mason) palkittiin Oscarilla erikoistehosteista ja lavastuksesta. Kaksi vuotta myöhemmin Maailman ympäri 80 päivässä -sovitus (1956) voitti vuoden parhaan elokuvan Oscarin. Nämä elokuvat toivat Vernen tarinat uuden yleisön tietoisuuteen ja loivat pitkäksi aikaa muotia muillekin Verne-sovituksille.

Julkinen alue ja teosten asema

Verne kuoli vuonna 1905, joten hänen alkuperäiset ranskankieliset teoksensa ovat jo kauan olleet tekijänoikeussuojan ulkopuolella. Suomalaiset käännökset ovat kuitenkin omien suomentajiensa tekijänoikeuden alaisia, joten tällä sivulla teoksia ei lainata, vaan ne esitellään omin sanoin.

Kirjailijat A–Ö -sivulta löydät muita kansainvälisiä ja kotimaisia kirjailijoita, ja tieteiskirjallisuus -sivu esittelee lajityyppiä laajemmin.