Kari Hotakainen

Kari Hotakainen kirjat järjestyksessä

Hotakainen aloitti runoilijana 1980-luvulla ja siirtyi 1990-luvun alussa romaaneihin, joita hän on sen jälkeen julkaissut lähes säännöllisesti joka toinen tai kolmas vuosi. Runoilijakausi kesti kymmenisen vuotta ennen ensimmäistä romaania, ja sen jälkeen romaani on ollut hänen pääasiallinen ilmaisumuotonsa, vaikka hän on kirjoittanut myös yksittäisen lastenkirjan. Alla teokset julkaisujärjestyksessä.

Mistä Hotakaisen kirjat kannattaa aloittaa?

Luontevin aloitus on Juoksuhaudantie (2002): se on Hotakaisen tunnetuin ja palkituin teos, ja siinä hänen tyylinsä — tarkka, aforistinen kieli ja tavallisen elämän kääntäminen groteskiksi — näkyy selkeimmin. Jos ensimmäinen kirja miellyttää, luonteva jatko on Ihmisen osa (2009), joka voitti Runeberg-palkinnon ja jatkaa samaa tapaa käsitellä raha-asioita ja ihmissuhteita terävän humoristisesti ja ihmisläheisesti. Nämä kaksi teosta ovat myös hänen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjojaan, joten ne toimivat hyvänä sisäänheittona koko tuotantoon ennen varhaisempaan tai tuoreempaan materiaaliin siirtymistä.

Jos taas haluaa tutustua Hotakaisen alkupäähän, kannattaa aloittaa esikoisromaanista Buster Keaton. Elämä ja teot (1991) tai läpimurtoa edeltäneestä Klassikosta (1997), joka sai myös elokuvasovituksen.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Ei — Hotakaisen romaanit ovat kaikki itsenäisiä teoksia, eikä hänellä ole numeroitua kirjasarjaa. Jokainen romaani seuraa eri päähenkilöä ja tarinaa, joten teoksia voi lukea missä järjestyksessä tahansa. Yksi teoksista, Klassikko (1997), on sovitettu myös elokuvaksi vuonna 2001, mutta romaani ja elokuva ovat kumpikin itsenäisiä teoksia eivätkä osa laajempaa sarjaa tai jatko-osaa.

Teosten aiheet lyhyesti

• Juoksuhaudantie (2002): Matti Virtanen yrittää voittaa perheensä takaisin ostamalla omakotitalon sen jälkeen, kun vaimo Helena on lähtenyt tyttärensä kanssa yhden väkivallanteon seurauksena. Talon hankkimisesta tulee yhä pakkomielteisempi projekti, jonka rahoittamiseksi Matti ajautuu kyseenalaisiin keinoihin. Idea syntyi Hotakaisen omista omakotitalon etsintäkokemuksista.
• Ihmisen osa (2009): tukossa oleva kirjailija ostaa kirjamessuilla tapaamansa eläkeläisen, entisen lankakauppias Salme Malmikunnaan, elämäntarinan kirjaa varten. Järjestely mutkistuu, kun kirjailija alkaa kaunistella tarinaa vastoin Salmen tahtoa — Salme vaatii, että tarina painetaan “sanasta sanaan”.

Mitä Kari Hotakainen on kirjoittanut viimeksi?

Tuorein romaani on Helmi (2024). Sitä ennen ilmestyivät Opetuslapsi (2022) ja Tarina (2020) — Hotakainen on julkaissut uuden romaanin lähes joka toinen vuosi koko 2020-luvun ajan, samaan tahtiin kuin läpi koko uransa 1990-luvulta lähtien. Tämä tasainen julkaisutahti tekee hänen tuotannostaan poikkeuksellisen helposti seurattavan: uutta luettavaa on ilmestynyt säännöllisesti yli 30 vuoden ajan.

Tunnustukset

Hotakainen sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 1989 runokokoelmastaan Runokirja ja Savonia-palkinnon vuonna 1993. Läpimurto tuli romaanilla Juoksuhaudantie, joka voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2002 ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004 — harvinainen yhdistelmä, joka nosti hänet kertaheitolla kansainväliseen tietoisuuteen. Vuonna 2010 hän sai Runeberg-palkinnon romaanistaan Ihmisen osa, vuonna 2013 valtion Pro Finlandia -mitalin ja vuonna 2022 valtion kirjallisuuspalkinnon. Palkintojen tiheys 2000-luvulla kertoo siitä, että Hotakainen on pysynyt kotimaisen kirjallisuuskritiikin ja -palkintoraatien suosiossa läpi koko romaanikirjailijan uransa, ei vain yhden menestysteoksen varassa.

Millainen kirjailija Hotakainen on?

Hotakainen on kuvannut omaa työtapaansa niin, että hän pitää käynnissä useita “kirjoituksen virtoja” yhtä aikaa varmistaakseen tasaisen päivittäisen tuotoksen — hän on kirjoittanut romaanien ohella myös lastenkirjoja, runoutta, näytelmiä, kolumneja ja mainostekstejä. Hän on kuitenkin todennut, ettei varsinaista kaunokirjallista työtä voi tehdä tilaustyönä, toisin kuin muuta kirjoittamistaan. Hotakainen korostaa myös lukijan itsenäistä asemaa: hänen mukaansa lukija on “kuningas tai kuningatar”, joka kokee tekstin haluamallaan tavalla, ja kirjailijan oma yksityiselämä ei hänen mielestään kuulu siihen, miten teoksia luetaan. Tämä näkemys sopii hyvin yhteen hänen proosansa kanssa: teksti seisoo omillaan, ilman että lukijan tarvitsee tuntea kirjailijaa henkilönä ymmärtääkseen tai nauttiakseen siitä.

Kenelle Hotakaisen kirjat sopivat?

Hotakaisen romaanit sopivat lukijalle, joka pitää tarkasta, aforistisesta kielestä ja tavallisen arjen kääntämisestä groteskiksi tai koomiseksi ilman, että aihe menettää vakavuuttaan. Lyhyet, iskevät lauseet ja tarkka havainnointi tekevät kirjoista myös suhteellisen nopealukuisia verrattuna moneen muuhun kotimaiseen palkittuun romaaniin. Hänen teoksensa käsittelevät usein rahaa, omistamista ja suomalaista keskiluokkaista elämäntapaa terävän kriittisesti mutta samalla lämpimästi — Juoksuhaudantie omakotitalohaaveineen ja Ihmisen osa elämäntarinan ostamisineen ovat molemmat esimerkkejä tästä otteesta. Lukija, joka etsii nopealukuista mutta kielellisesti tarkkaa ja ajatuksia herättävää kotimaista proosaa, löytää Hotakaisen tuotannosta paljon valittavaa.

Muita Finlandia-palkinnon voittajia esittelee Finlandia-voittajat -sivu, ja koko kirjailijalista löytyy Kirjailijat A–Ö -hakemistosta. Molemmat sivut auttavat sijoittamaan Hotakaisen laajempaan kotimaisen nykykirjallisuuden kenttään.