Kössi Kaatra

Mitä Kössi Kaatra on kirjoittanut?

Kaatran tuotanto käynnistyi vuonna 1903 kokoelmalla Kynnyksellä, ja ennen vuoden 1905 suurlakkoa hän ehti julkaista jo kolme kokoelmaa. Suurlakkovuosina 1906 ilmestyi peräti neljä kokoelmaa, joista Kyttä ja Murroksessa kuvaavat suoraan ajan yhteiskunnallista murrosta. Myöhempi tuotanto jatkui sisällissodan jälkeisillä kokoelmilla aina Soi vapun virsi -kokoelmaan (1926) asti. Taidokas mitan ja riimin käyttö erottaa hänet monista aikansa työväenrunoilijoista.

Milloin Kössi Kaatra eli?

Kaatra syntyi 1882 ja kuoli 1928 Huddingessa Ruotsissa, jonne hän pakeni sisällissodan jälkeen ja jäi asumaan loppuelämäkseen. Hän toimi myös toimittajana ja teatterinjohtajana kirjoittamisen ohella, ja työväenliikkeen piirissä hänet tunnettiin sekä runoilijana että puhujana. Näiden roolien yhdistelmä näkyy hänen tuotannossaan: runot olivat samalla taidetta ja kannanottoja ajan yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

Mistä Kössi Kaatra oli kotoisin?

Kaatra syntyi Lohjalla vuonna 1882. Hänen myöhempi elämänsä vei hänet ensin muualle Suomeen työväenliikkeen pariin ja lopulta Ruotsiin, mutta syntymäseutu Lohjalla on hänen kotiseutuyhteytensä perusta.

Kössi Kaatran tunnetuimmat runot

Kaatra kuoli 1928, joten hänen tuotantonsa on tekijänoikeudellisesti täysin vapaata — Suomessa tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta kuolinvuodesta. Alla on kokoelmasta Kyttä (1906) runo “Impyen huvi” kokonaisuudessaan.

Pajupensaan luo tuli impyinen ja siitä hän oksan taittoi ja rallatellen ja naurallen pajupillin tuosta hän laittoi.

Ja sitä hän soitteli soittaakseen ja siin’ oli kaunis ääni ja kummaksensa tuon säveleen sai kuullakseen koko lääni.

Mut huimapää oli impyinen: hän soitinta liiaks’ koitti ja näin hän pillinsä pienoisen sorasointuiseksi soitti.

Ja hän pois sen viskasi luotansa ja — naureli katketakseen ja taas ihan uudesta oksasta teki pilliä soitellakseen.

— Kössi Kaatra, Kyttä (1906)

Runo kuvaa leikkisästi impyisen tekemää pajupilliä, joka soi ensin kauniisti mutta menee lopulta epävireeseen — kevyempi sävy kuin Kaatran tunnetuimmissa, suurlakkovuosien yhteiskunnallisissa runoissa, ja hyvä esimerkki hänen tuotantonsa laajemmasta rekisteristä.

Muuta suomalaista runoutta esittelee runous -sivu, ja kauneimmat suomalaiset runot -sivulla on koottuna lisää tekijänoikeusvapaita klassikkoja.