Pentti Kähkönen

Mitä Pentti Kähkönen on kirjoittanut?

Kähkösen tuotanto on laaja ja monilajinen: paikallishistoriaa, murreopas, kaksiosainen historiallinen romaanisarja Nälkämaan lapset (1998 ja 2001) sekä omaelämäkerta Elämän evakkona (2009), jossa hän käsittelee lapsuuttaan siirtokarjalaisena. Uransa alussa hän kirjoitti myös osuuskassojen juhlajulkaisuja, kuten Lemun osuuskassa 30-vuotisjuhlajulkaisu (1957) ja Hauhon osuuskassa 40 vuotta (1967), mikä kertoo hänen pitkästä urastaan paikallishistorian kirjoittajana jo ennen tunnetumpia teoksiaan. Osan teoksistaan hän on julkaissut nimillä Akseli Temmes ja Heikki Havina — nimellä Heikki Havina ilmestyivät muun muassa Totuus (1986) ja Luonto ja kulttuuri (2005). Vuosina 1974–1987 hän suomensi useita Jules Vernen romaaneja kokonaisina laitoksina, muiden muassa Matka maan keskipisteeseen ja Robur Valloittaja.

Milloin Pentti Kähkönen eli?

Kähkönen syntyi 29.7.1932 Sylijärven kylässä Kaukolassa, luovutetussa Karjalassa. Hänen varhaisimmat julkaisunsa liittyvät osuuskassojen historiikkeihin 1950- ja 1960-luvuilla, ja hänen tuotantonsa jatkuu 2000-luvun lopulle asti.

Mistä Pentti Kähkönen on kotoisin?

Kähkösen juuret ovat Kaukolan Sylijärvellä, josta hänen perheensä siirtyi evakkoon talvi- ja jatkosodan myötä — aihe, jota hän käsittelee suoraan omaelämäkerrassaan Elämän evakkona. Hän on palannut kotikylänsä historiaan myös tietokirjassaan Kotikyläni Sylijärvi (1996), joka tallentaa menetetyn kotiseudun muistoja niille, jotka eivät enää voi sinne palata.

Miksi Pentti Kähkönen käytti salanimiä?

Kähkösen kaksi salanimeä, Akseli Temmes ja Heikki Havina, kuuluvat hänen tuotantonsa kiinnostavimpiin piirteisiin: nimellä Heikki Havina hän on julkaissut sekä yleistajuista tietokirjallisuutta että pohdiskelevaa aineistoa, kuten Totuus (1986) ja Luonto ja kulttuuri (2005). Salanimien käyttö kertoo kirjailijasta, joka on liikkunut sujuvasti eri aihepiirien ja julkaisukanavien välillä — paikallishistoriasta historiallisen romaanin kautta murreoppaisiin ja Jules Vernen suomennoksiin. Harva suomalainen kirjailija on yhdistänyt yhtä laajaa kirjoa: osuuskassahistoriikkeja, murretutkimusta, ranskalaisen seikkailukirjallisuuden suomennoksia ja omaa sotalapsuuttaan käsittelevän omaelämäkerran.

Muita tietokirjailijoita esitellään sivuston Kirjailijat A–Ö -hakemistossa.