Tuomas Kyrö

Tuomas Kyrö kirjat järjestyksessä

Kyrön tuotanto jakautuu itsenäisiin romaaneihin ja kymmenosaiseen Mielensäpahoittaja-sarjaan, jonka rinnalla hän on julkaissut myös aiheeseen liittyviä tietokirjoja (esimerkiksi Mielensäpahoittajan keittiössä). Kaiken kaikkiaan hän on julkaissut yli kaksikymmentä kaunokirjallista teosta neljän vuosikymmenen aikana, minkä lisäksi hän on kirjoittanut useita urheilu- ja tietokirjoja. Taulukko kattaa kaunokirjallisen tuotannon pääosan julkaisuvuosien mukaan.

Mistä Tuomas Kyrön kirjat kannattaa aloittaa?

Uudelle lukijalle luontevin aloitus on joko Nahkatakki, joka näyttää Kyrön varhaisen tyylin, tai suoraan Mielensäpahoittaja (2010), jonka jurottava, nykymaailmaa paheksuva päähenkilö teki Kyröstä laajalti tunnetun. Sarjaa ei ole pakko lukea julkaisujärjestyksessä, sillä jokainen osa on rakennettu itsenäiseksi kokonaisuudeksi — mutta hahmon kehitys ja toistuvat sivuhenkilöt avautuvat parhaiten, kun osat lukee osasta 1 eteenpäin. Niille, joita kiinnostaa Kyrön varhaisempi, vakavampi tuotanto, sopivat paremmin itsenäiset romaanit kuten Liitto tai Benjamin Kivi, jotka eivät liity Mielensäpahoittajaan lainkaan.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Kymmenosainen Mielensäpahoittaja-sarja on Kyrön tuotannon selkäranka vuodesta 2010 lähtien, ja sen rinnalla hän on kirjoittanut sarjaan liittyviä tietokirjoja, kuten Mielensäpahoittajan keittiössä ja Mielensäpahoittajan hiihtokirja (molemmat 2016). Muu tuotanto — Tilkka, Liitto, Benjamin Kivi, 700 grammaa, Miniä, Kunkku, Kirjoituskonevaras ja Aleksi Suomesta — koostuu itsenäisistä romaaneista, jotka eivät edellytä sarjan tuntemista. Mielensäpahoittaja-hahmo on levinnyt kirjoista myös teatteriin, televisiosarjaksi ja elokuviksi, mikä tekee siitä Kyrön kansainvälisestikin tunnetuimman luomuksen.

Sopiiko Tuomas Kyrö lapsille vai aikuisille?

Suurin osa Kyrön tuotannosta on kirjoitettu aikuislukijalle, mutta hän on kirjoittanut myös lastenkirjan Pukin paha päivä (2011) sekä joulukirjan Pukki laivalla (2012) yhdessä veljensä Antti Kyrön kanssa. Nämä ovat poikkeuksia muuten aikuisille suunnatussa tuotannossa, joka koostuu enimmäkseen huumoripitoisesta yhteiskuntasatiirista.

Mitä Tuomas Kyrö on kirjoittanut viimeksi?

Kyrön tuoreimpia teoksia ovat romaani Aleksi Suomesta ja nyrkkeilijä Robert Heleniuksen kanssa tehty tietokirja Nyrkki (molemmat 2023). Kaunokirjallisen tuotannon ohella hän on kirjoittanut pakinoita, sarjakuvia ja käsikirjoituksia televisioon ja elokuviin läpi koko uransa, minkä ansiosta hänen nimensä on tuttu myös niille, jotka eivät ole lukeneet yhtäkään hänen romaaniaan. Romaani Liitto oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2005, ja koko kirjailijantyöstään Kyrö sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2020.

Miksi Mielensäpahoittaja teki Tuomas Kyröstä tunnetun?

Mielensäpahoittaja-hahmo on iäkäs, nykyaikaa nurisevalla otteella tarkkaileva mies, jonka suorasukainen ääni osui suomalaiseen huumorintajuun poikkeuksellisen tarkasti. Hahmo syntyi alun perin radiokolumneina, joissa mies kommentoi arkielämän ilmiöitä lyhyissä, viiden minuutin jaksoissa — vasta myöhemmin näistä muodostui ensimmäinen romaani vuonna 2010. Kymmenen kirjan aikana hahmo on kommentoinut muun muassa teknologian, ruoan, urheilun ja yhteiskunnan muutosta, minkä ansiosta sarja on toiminut samalla ajankuvana koko 2010- ja 2020-luvun Suomesta. Hahmon suosio on kantanut kirjoista teatteriin, televisiosarjaksi ja elokuviksi asti.

Tuomas Kyrön yhteys Lohjaan ja Sammattiin

Kyrö syntyi Helsingissä ja vietti lapsuutensa Puistolassa, mutta hänen kirjailijanuransa kannalta keskeinen paikka on Sammatti, joka nykyisin kuuluu Lohjaan. Hän oli ensimmäinen kirjailija, joka asui Vares-Kantolassa — 300-neliöisessä kaksikerroksisessa hirsitalossa, jonka kirjailija Eeva Joenpelto testamenttasi WSOY:n Kirjallisuussäätiölle kolmivuotisen kirjailija-asumisen käyttöön. Kyrö kirjoitti Vares-Kantolassa vuodesta 2005 lähtien kolme romaania sekä lukuisia kuunnelmia, sarjakuvia ja pakinoita, ja juuri siellä syntyivät myös Mielensäpahoittaja-hahmon ensimmäiset radioversiot — koko sarjan alkupiste juontaa siis suoraan Sammattiin. Talo on Joenpellon oman tuotannon perintöä, ja sen jälkeen Kyrön residenssikaudesta siellä on asunut kolmivuotiskausittain aina uusi kirjailija.

Toinen tällä sivustolla esiteltävä Sammatin kirjailija on dekkarikirjailija Tiina Martikainen, joka sijoittaa oman tuotantonsa samaan kylään ja sen lähiseudulle. Sammatin ja Lohjan seudulla on siis paitsi pitkä kirjallinen historia myös nykyisin toimiva perinne tukea uutta kirjallisuutta: Kyrön residenssivuodet Vares-Kantolassa ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten yksi talo yhdellä kylällä voi ruokkia usean sukupolven kirjailijantyötä.