eliaskirjailijat

Runo lapselle

Runo lapselle: vanha suomalainen kehtolaulu Tuu tuu tupakkarulla kokonaan luettavaksi, sekä Topeliuksen ja Kirsi Kunnaksen lastenrunous kuvattuna.

Lapsi leikkii värikkäillä puisilla palikoilla pöydän ääressä.
Kuva: Shixart1985, CC BY 2.0, cropped and resized
Runot tällä sivulla
RunoRunoilijaKokoelmaLuettavissa
Tuu tuu tupakkarulla kansanperinne (tuntematon) (1600-luvulta) kokonaan tällä sivulla
lastenlauluja ja -runoja Zacharias Topelius (1800-luku) kokoelmassa
Tiitiäisen tuhkatorvi (kokoelma) Kirsi Kunnas (1956) kokoelmassa

2 runoa on tekijänoikeudesta vapaita ja luettavissa tällä sivulla kokonaan. 1 runoa on yhä tekijänoikeuden suojassa: niistä kerrotaan mistä kokoelmasta ne löytyvät.

Vanhin ja varmin vaihtoehto on kansanperinne: “Tuu tuu tupakkarulla” on satoja vuosia vanha suomalainen kehtolaulu, jolla ei ole yksittäistä tekijää — se on siis aina ollut ja on yhä vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Koko teksti on alla.

Millainen runo sopii tilanteeseen runo lapselle?

Pienelle lapselle luettava tai lauleltava runo on parhaimmillaan lyhyt, toisteinen ja rytmikäs — juuri sellainen kuin kehtolaulut ovat aina olleet. “Tuu tuu tupakkarulla” on tallennettu Suomen Kansan Vanhat Runot -kokoelmaan yli 700 muunnelmana ympäri maata, ja sen alkuperä ajoitetaan 1600-luvulle, tupakan saavuttua Suomeen. Vanhempi vaihtoehto on Zacharias Topeliuksen laaja lastenlaulu- ja runotuotanto — hän kirjoitti alun perin ruotsiksi, ja teksteistä on olemassa jo 1800-luvulla tehtyjä suomennoksia. Topelius toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina, ja hänen tunnetuimpia lastenlauluikseen tulleita tekstejään ovat muun muassa “Varpunen jouluaamuna”, “Pikku Lauri”, “Rekiretki” ja “Vuodenajat” — nimiä, jotka moni suomalainen tunnistaa vieläkin, vaikkei aina tiedä niiden alkuperää. Nykyaikaisemmasta, leikkisämmästä lastenrunosta pitäville taas sopii Kirsi Kunnaksen (1924–2021) tuotanto, josta tunnetuin on esikoiskokoelma Tiitiäisen tuhkatorvi (1956). Kunnas tunnettiin sanaleikeistä ja mielikuvituksellisesta kielenkäytöstä, ja hänet nimitettiin myöhemmin taiteen akateemikoksi — Suomen korkeimpaan taiteilija-arvonimeen.

Kansanrunous eroaa näistä kahdesta muusta siinä, ettei sillä ole yksittäistä tekijää eikä siis myöskään yksittäistä kokoelmaa: “Tuu tuu tupakkarulla” on tallentunut suullisena perinteenä sadoiksi hieman toisistaan poikkeaviksi versioiksi eri puolilla Suomea, ja se mitä tällä sivulla on yllä, on vain yksi tallennettu muunnelma monien joukossa.

Runo / kokoelmaTekijäAjankohtaVapaa käyttöön
Tuu tuu tupakkarullakansanperinne1600-luvultakyllä, kokonaan
lastenlauluja ja -runojaZacharias Topelius1800-lukualkuperäiskieli kyllä, suomennos ei varmistettu
Tiitiäisen tuhkatorvi (kokoelma)Kirsi Kunnas1956ei — kuvataan vain

Saako runon lainata korttiin tai puheeseen?

Kansanperinne ei ole koskaan tekijänoikeuden alaista, joten “Tuu tuu tupakkarulla” saa lainata, laulaa ja painaa kokonaan ilman rajoituksia. Zacharias Topeliuksen (k. 1898) alkuperäistekstit ovat niin ikään julkista omaisuutta, mutta koska tämän sivun tarkistuksessa ei saatu varmistettua, kuka ja minä vuonna hänen lastenrunonsa suomennettiin, suomenkielistä tekstiä ei siteerata tällä sivulla kokonaan. Kirsi Kunnas kuoli vasta 2021, joten hänen tuotantonsa ei ole vapaata — siitä voi lainata vain lyhyen otteen lähde mainiten.

Tuu tuu tupakkarulla mistäs tiesit tänne tulla? Tulin pitkin turuntietä, hämäläisten härkätietä. Mistäs tunsit meidän portin? Siitä tunsin uuden portin: haka alla, pyörä päällä, karhuntalja portin päällä. Uni kysyi uunin päältä, unen poika porstuasta: Onko lasta kätkyeessä, pientä peitteiden sisässä? Tuoppa unta tuokkosessa, kanna vaski vakkasessa, sillä silmät sivele, näkymiset näppäele.

— perinteinen suomalainen kehtolaulu, kansanrunous

Mistä runon löytää kokonaisuudessaan?

Koko kehtolaulu on yllä, ja lisää sen muunnelmia sekä muuta suomalaista kansanrunoutta löytyy sivulta suomen kansan vanhat runot. Zacharias Topeliuksen koko tuotanto ja hänen yhteytensä suomalaiseen lastenkirjallisuuteen esitellään Zacharias Topeliuksen sivulla. Jos etsit nykyaikaisempaa, kuvitettua lastenkirjallisuutta lastenrunon rinnalle, Mauri Kunnaksen sivu ja sivuston kirjavinkit auttavat eteenpäin.

Kuinka pitkä runon pitäisi olla?

Pienelle lapselle sopii lyhyt, muutaman rivin mittainen katkelma kerrallaan — koko “Tuu tuu tupakkarulla” toimii hyvin iltasatuna tai kehtolauluna juuri siksi, että sen voi pysäyttää missä kohtaa tahansa ja jatkaa seuraavana iltana. Pidempää, tarinallisempaa runoutta kaipaavalle lapselle sopii paremmin kokonainen kuvakirja tai runokokoelma kirjastosta — esimerkiksi Kirsi Kunnaksen tuotanto on tähän tarkoitukseen suomalaisen lastenrunon tunnetuin nimi.

Kaksi vinkkiä valintaan iän mukaan:

  • Vauvalle ja taaperolle sopii parhaiten toisteinen, rytmikäs kehtolaulu, jota voi laulaa eikä vain lukea — juuri tällaisia kansanrunous tarjoaa runsaasti.
  • Vähän isommalle, jo tarinoita ymmärtävälle lapselle sopii paremmin kokonainen runokokoelma, josta löytyy sekä hassuja että koskettavia runoja samassa kirjassa.

Jos etsit runon sijaan tai lisäksi kuvakirjaa tai muuta lastenkirjallisuutta, sivuston kirjavinkit auttaa valinnassa laajemmin.

Yleisimmät virheet lapselle luettavan runon valinnassa

Kolme asiaa kannattaa tarkistaa:

  1. Runo on liian pitkä tai vaikeaselkoinen pienelle lapselle. Kansanrunous ja kehtolaulut ovat toimineet vuosisatoja juuri siksi, että ne ovat lyhyitä ja toisteisia — pitkä, kuvakielinen aikuisten runo ei yleensä toimi pienelle lapselle sellaisenaan.
  2. Tekijänoikeutta ei tarkisteta, kun runo julkaistaan esimerkiksi päiväkodin omalla verkkosivulla tai esitteessä. Kansanrunous on aina turvallinen valinta, mutta nykyaikaisen lastenrunoilijan, kuten Kirsi Kunnaksen, teksti vaatii luvan.
  3. Käännösrunon alkuperää ei mainita. Zacharias Topeliuksen kaltaisen, alun perin ruotsiksi kirjoittaneen tekijän kohdalla on hyvä mainita, että kyseessä on käännös, vaikka suomennos olisikin jo vanha ja vakiintunut.

Yhteenveto

Turvallisin ja nopein valinta on kansanperinne: “Tuu tuu tupakkarulla” on kokonaan yllä, sitä saa laulaa ja painaa vapaasti, eikä sen taakse tarvitse tarkistaa yhtään kuolinvuotta. Jos etsit sen sijaan kuvakirjaa tai laajempaa lastenrunokokoelmaa, Zacharias Topeliuksen klassikot ja Kirsi Kunnaksen nykyaikaisempi tuotanto ovat molemmat hyviä lähtökohtia kirjaston hyllyllä. Kirjaston lastenosaston henkilökunta osaa myös suositella ikäryhmään sopivaa runoutta, jos oma valikoima tuntuu suppealta — se on usein nopein tapa löytää juuri oikea kirja juuri oikeaan ikävaiheeseen. Moni kirjasto järjestää myös säännöllisiä satutunteja, joissa lapsi pääsee kuulemaan runoja ja satuja ääneen luettuna — hyvä tapa löytää uusia suosikkeja ennen kuin mitään ostaa tai lainaa kotiin itselleen ja lapselleen.