Mauri Kunnas

Mauri Kunnas kirjat järjestyksessä

Kunnaksen tuotanto on laaja — yli 90 nimikettä — joten taulukossa on mukana keskeisimmät teokset ja molemmat pääsarjat julkaisujärjestyksessä. Koiramäki-sarja sijoittuu kuvitteelliseen, historialliseen suomalaiseen maalaiskylään, jonka asukkaat ovat koiria; sarja alkoi 1900-luvun alun maalaismiljööstä ja laajeni myöhemmin myös laajempaan Suomen historiaan sarjan yhdeksännessä osassa Koiramäen Suomen historia (2017). Herra Hakkarainen -sarja puolestaan on aakkos- ja numerokirjojen sekä arjen aiheiden kautta eteneviä kuvakirjoja lapsen ensimmäisiin oppimiskäsitteisiin.

Mistä Mauri Kunnaksen kirjat kannattaa aloittaa?

Koiramäki-sarjan luonteva aloitus on ensimmäinen osa Koiramäen talossa (1980): siinä esitellään sarjan maalaismiljöö ja koirahahmot, joihin myöhemmät osat palaavat. Jos taas kiinnostavat Kunnaksen klassikot yleisemmin, moni suomalainen aloittaa joulukirjoista — Joulupukki (1981) tai Joulupukki ja noitarumpu (1995) — jotka ovat pysyneet suosittuina jouluperinteenä sukupolvesta toiseen ja joita luetaan yhä monissa perheissä osana joulunodotusta. Itsenäisistä teoksista suosituimpia aloituskohtia ovat Koirien Kalevala (1992), joka mukailee Kalevalan tarinoita koirahahmoilla, ja Viikingit tulevat! (2006), kahdeksan hulvatonta viikinkitarinaa vanhojen pohjoismaisten saagojen hengessä. Molemmat ovat esimerkkejä Kunnaksen tavasta tuoda tunnettuja tarinaperinteitä — kansalliseepos, saagat, ritaritarut — lapsille sopivaan muotoon menettämättä alkuperäisen aineksen huumoria.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Koiramäki ja Herra Hakkarainen ovat kumpikin löyhiä kuvakirjasarjoja: kirjat jakavat saman miljöön ja hahmot, mutta jokainen osa on itsenäinen tarina, jonka voi lukea ilman edellisiä. Julkaisujärjestys kannattaa silti säilyttää lähinnä siksi, että hahmojen maailma laajenee kirja kirjalta. Suurin osa Kunnaksen yksittäisteoksista — kuten Suomalainen tonttukirja (1979), Koirien Kalevala (1992), Kuningas Artturin ritarit (1997), Viikingit tulevat! (2006) ja Robin Hood (2009) — ei kuulu mihinkään sarjaan, vaan jokainen mukailee omaa taru- tai tarinaperinnettään koirahahmojen kautta. Myös sarjakuvakokoelma Nyrok City (1984) on itsenäinen teos muun tuotannon joukossa.

Mitä Mauri Kunnas on kirjoittanut viimeksi?

Uusimpiin teoksiin kuuluu kuvakirja Kuka kaappasi auringon? (2021). Sitä ennen ilmestyi Koiramäki-sarjan yhdeksäs osa Koiramäen Suomen historia (2017), joka vie lukijan Mikael Agricolan ajalta 1500-luvulta autonomian aikaan 1800-luvulle. Kirja oli ilmestymisvuonnaan Suomen myydyin teos, ja sitä myytiin ennätykselliset noin 163 000 kappaletta; se oli myös ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnolle ja voitti yleisöäänestyksen Lukijoiden suosikki. Kunnaksen julkaisutahti on pysynyt tasaisena koko uran ajan: uusia kuvakirjoja on ilmestynyt lähes joka vuosi 1970-luvun lopulta lähtien, mikä on poikkeuksellisen pitkä ja yhtäjaksoinen ura suomalaisessa lastenkirjallisuudessa.

Koiramäestä maailmalle

Kunnaksen kirjoja on julkaistu yli 90 nimikettä, käännetty yli 30 kielelle ja myyty yli 10 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Koiramäki-sarjan maalaismiljöö syntyi Kunnaksen käynneistä vanhoilla talonpoikaismuseoilla, joiden rakennuksia ja esineistöä hän on käyttänyt kuvitusten pohjana — koirahahmot asuvat siis rakennuksissa, jotka perustuvat oikeisiin, museoituihin suomalaistaloihin. Kunnaksen tyylille on ominaista myös runsas yksityiskohtaisuus: jokaisella kuvasivulla on kymmeniä pieniä tarinoita ja vitsejä, jotka avautuvat vasta useamman lukukerran jälkeen, mikä on tehnyt kirjoista suosittuja sekä lapsille että niitä ääneen lukeville aikuisille.

Työstä on palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla (2002), Rudolf Koivu -palkinnolla (2003), Kaarina Helakisa -palkinnolla (2003 ja 2015), Tietopöllö-palkinnolla (2005) ja Aalto-yliopiston kunniatohtorin arvolla (2013). Kunniatohtorin arvo on harvinainen tunnustus kuvakirjantekijälle ja kertoo siitä, miten vakiintuneena osana suomalaista visuaalista kulttuuria Koiramäki- ja Herra Hakkarainen -kirjoja pidetään. Koiramäen Suomen historia on lisäksi sovitettu näyttämölle Kansallisteatterissa, mikä on harvinainen kunnianosoitus kuvakirjalle — useimmiten näyttämölle päätyvät romaanit tai näytelmät, ei kuvitettu lastenkirja.

Muita suomalaisia kuvakirjantekijöitä esittelee Kirjailijat A–Ö -sivu, ja lajityyppiä laajemmin kuvakirjat -sivu. Sarjakuvasta kiinnostuneille kannattaa lisäksi tutustua sarjakuva -sivuun, joka esittelee Kunnaksen Nyrok City -tuotannon rinnalla myös muita suomalaisia sarjakuvantekijöitä.