Arvid Järnefelt
Arvid Järnefelt (1861–1932) asui Lohjan Rantalassa tolstoilaisin periaattein. Romaanit, näytelmät ja muistelmat julkaisujärjestyksessä tällä sivulla.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1893 | Isänmaa | romaani |
| 1894 | Heräämiseni | romaani |
| 1895 | Ihmiskohtaloja | romaani |
| 1900 | Veljekset | romaani |
| 1902 | Helena | romaani |
| 1902 | Orjan oppi | romaani |
| 1904 | Elämän meri | romaani |
| 1905 | Maaemon lapsia | romaani |
| 1928-1930 | Vanhempieni romaani | muistelma |
Arvid Järnefelt (1861–1932) oli Pietarissa syntynyt suomalainen kirjailija, joka hylkäsi säätyläistaustansa ja asettui Lohjan Rantalaan elämään tolstoilaisen aatteen mukaisesti käsityötä tehden. Hänen tuotantonsa käsittelee toistuvasti kääntymystä, omaatuntoa ja yhteiskunnan eriarvoisuutta.
Arvid Järnefelt kirjat julkaisujärjestyksessä
Järnefeltin ura alkoi 1890-luvun kehitysromaaneilla ja päättyi 1920–30-lukujen vaihteen muistelmasarjaan. Taulukossa keskeiset teokset julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1893 | Isänmaa | romaani |
| 1894 | Heräämiseni | romaani |
| 1895 | Ihmiskohtaloja | romaani |
| 1900 | Veljekset | romaani |
| 1902 | Helena | romaani |
| 1902 | Orjan oppi | romaani |
| 1904 | Elämän meri | romaani |
| 1905 | Maaemon lapsia | romaani |
| 1928–1930 | Vanhempieni romaani | muistelma |
Milloin Arvid Järnefelt eli?
Järnefelt syntyi 16.11.1861 Pietarissa ja kuoli 27.12.1932 Helsingissä, 71-vuotiaana. Kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, joten hänen tuotantonsa on tekijänoikeudellisesti vapaata.
Mistä Arvid Järnefelt oli kotoisin?
Järnefelt syntyi Pietarissa säätyläisperheeseen, mutta hänet yhdistetään Suomessa ennen kaikkea Lohjaan: hän osti perheelleen pienen maatilan Lohjan Rantalasta ja elätti itseään suutarin ja sepän ammatilla sivutoimenaan kirjoittaminen. Lohjalla toimiva peruskoulu on nimetty hänen mukaansa.
Arvid Järnefeltin tunnetuimmat teokset
Esikoisromaani Isänmaa (1893) käsittelee suomenkielisen sivistyneistön aikansa aatteellisia ristiriitoja, ja Heräämiseni (1894) kuvaa suoraan kirjailijan oman käännytymisen tolstoilaisuuteen. Myöhäistuotannon päätyö on kolmiosainen Vanhempieni romaani (1928–1930), jossa Järnefelt käsittelee lapsuudenkotiaan ja vanhempiaan. Järnefelt kirjoitti myös näyttämölle: symbolistinen näytelmä Kuolema (1903) tunnetaan erityisesti siitä, että Jean Sibelius sävelsi sille musiikin, josta tuli myöhemmin tunnetuksi itsenäisenä kappaleena “Valse triste”.
Järnefelt oli aikanaan Suomen tunnetuin tolstoilaisuuden levittäjä: hän otti kirjeitse yhteyttä Leo Tolstoihin vuonna 1895, tapasi tämän myöhemmin useita kertoja ja käänsi Tolstoin teoksia suomeksi. Omien kirjojensa ja käännöstensä kautta hänestä tuli niin tunnettu tolstoilainen, että häntä kutsuttiin leikillisesti “Suomen Tolstoiksi”. Tolstoilaisuus vaikutti Suomessa myös rauhan- ja raittiusliikkeisiin, joiden piirissä Järnefeltin ajattelu tunnettiin.
Kenelle Arvid Järnefeltin kirjat sopivat?
Järnefeltin tuotanto sopii lukijalle, joka etsii 1800–1900-lukujen vaihteen aatteellista suomalaista kaunokirjallisuutta ja on kiinnostunut siitä, miten yksi kirjailija yhdisti kaunokirjallisen työn, aatteellisen elämäntavan ja käytännön käsityön Lohjan maaseudulla omaa säätyläistaustaansa vastaan koko loppuelämänsä ajan. Eeva Joenpellon sivulla on toinen Lohjan seutuun liittyvä kirjailija, ja Hilja Haahtin sivulla kolmas. Laajempi valikoima suomalaista romaania on romaani-lajisivulla.