Brita Högnäs-Sahlgren

Mitä Brita Högnäs-Sahlgren on kirjoittanut?

Högnäs-Sahlgren debytoi novellikokoelmalla Ett hutlöst pris (1973) ja on sen jälkeen julkaissut romaaneja, dokumenttiproosaa ja elämäkertoja. Hänen tunnetuimpia romaanejaan ovat Skruven (1977), Anna-Magdalena (1985) ja Herman, min Herman (1988). Vuonna 1982 ilmestyi dokumenttiteos Hautaviita, joka nosti uudelleen esiin kiistanalaisen oikeustapauksen, ja vuonna 1996 elämäkerta Nyman 330. Vuonna 2001 hän toimitti yhdessä Karl Sahlgrenin kanssa suomenruotsalaista kirjallisuushistoriaa käsittelevän teoksen Ett stycke finlandssvensk litteraturhistoria, jonka tavoitteena oli täyttää suomenruotsalaisen kirjallisuushistorian suurimpia aukkoja ja nostaa esiin kustantajia ja kirjailijoita, jotka olivat jääneet aiemmin vähälle huomiolle.

Milloin Brita Högnäs-Sahlgren eli?

Högnäs-Sahlgren syntyi Kokkolassa vuonna 1938 ja valmistui sosionomiksi Helsingissä 1959. Hän on toiminut sekä kirjailijana että kustantajana: vuonna 1982 hän perusti Sahlgrens förlag -kustantamon yhdessä Karl Sahlgrenin kanssa. Kustantamo erikoistui yhteiskunnallista keskustelua herättävään kirjallisuuteen sekä ruotsiksi että suomeksi ja julkaisi 32 toimintavuotensa aikana yli 200 kirjaa, usein yhteiskunnan marginaalissa elävistä ihmisistä ja sotien vaikutuksista yksilön elämään, ennen toimintansa päättymistä vuonna 2014.

Mistä Brita Högnäs-Sahlgren oli kotoisin?

Högnäs-Sahlgren on syntyjään kokkolalainen, mutta hän on asunut ja työskennellyt Vihdissä. Vuonna 1977 hän dramatisoi television näytelmäksi Sven-Olof Högnäsin romaanin Paradisplantan, ja samana vuonna sai ensi-iltansa myös hänen ja Tom Segerbergin yhdessä käsikirjoittama tv-näytelmä Juhani. Kustantamotoiminta Sahlgrens förlagissa toi Vihdistä käsin näkyvyyttä pienelle mutta elinvoimaiselle suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle, joka muuten keskittyy pääosin rannikkoseuduille ja pääkaupunkiin. Lähes kolmenkymmenen vuoden kirjailijanuransa ohessa hän ehti siis myös rakentaa merkittävän kustantamon sekä koota yhteen suomenruotsalaisen kirjallisuuden historiaa — harvinaisen laaja kirjo saman ihmisen työuralla — ja poikkeuksellinen myös siksi, että suuri osa siitä on tehty pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, Vihdistä käsin, kaukana suomenruotsalaisen kulttuurielämän perinteisistä keskuksista Helsingissä ja rannikkokaupungeissa. Se ei näytä haitanneen kustantamon menestystä eikä hänen omaa kirjailijanuraansa.

Sivuston Kirjailijat A–Ö -hakemisto listaa muut esitellyt kirjailijat, ja novelli- ja proosa-sivut avaavat näitä lajityyppejä tarkemmin. Suomalaisesta kaunokirjallisuudesta yleisemmin kertoo kaunokirjallisuus-sivu.