Esa Koskinen

Mitä Esa Koskinen on kirjoittanut?

Koskisen tuotanto koostuu Lohjan alueen tilaustöinä kirjoitetuista historiateoksista: kaupungin, seurakunnan tai paikallisten yhdistysten ja yritysten tilaamista henkilö- ja laitoshistorioista, jotka kattavat yli 25 vuoden ajanjakson. Taulukko on julkaisujärjestyksessä.

Veljiksi kaikki ihmiset tulkaa käsittelee sisällissodan tapahtumia Lohjalla 1917–1918. Kullalla kirjailtu elämä on Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n tilaama elämäkerta suurliikemies Hjalmar Linderistä, joka omisti muun muassa Mustion linnan ja perusti Lohjan selluloosatehtaan. Kalkille rakennettu elämä kertoo Lohjan kalkkiteollisuuden pitkäaikaisesta johtohahmosta vuorineuvos Petter Forsströmistä — lähes 500-sivuinen teos, joka pohjautuu muun muassa Forsströmin laajaan, kymmenien hyllymetrien henkilökohtaiseen arkistoon. Lohjan sairaala 100 vuotta kertoo, miten sairaala kehittyi sadassa vuodessa yhden hoitajan pyörittämästä laitoksesta lähes tuhat työntekijää työllistäväksi sairaalaksi, ja Tuhansien tarinoiden talo on kirjoitettu yhdessä Leena-Maija Halisen kanssa Suomen vanhimman kotiseutuyhdistyksen, Lohjan kotiseutuyhdistyksen, perustaman museon satavuotisjuhlaan. Lohjalaisten historia III on yleisesitys Lohjan vaiheista 1918–2000, josta Koskinen palkittiin vuonna 2023.

Mistä Esa Koskinen on kotoisin?

Koskisen koko tuotanto kytkeytyy Lohjaan: hän on kirjoittanut kaupungin sisällissota-ajasta, sen laitosten historiasta ja alueella vaikuttaneista henkilöistä — usein kaupungin, seurakunnan tai paikallisten yhdistysten ja yritysten tilauksesta. Hänellä on käynnissä myös uusi kirjahanke, jota tukee äskettäin perustettu Lohjan historiarahasto; Lohjalaisten historia III:n aineistosta on Koskisen mukaan vielä paljon kirjoittamatta jäänyttä materiaalia ja kiinnostavia tarinoita, joista on luvassa lisää tulevina vuosina.

Kenelle Esa Koskisen tuotanto sopii?

Koskisen teokset sopivat lukijalle, joka etsii perusteellista Lohjan paikallishistoriaa — sisällissodasta teollisuushistoriaan ja laitosten vaiheisiin — ja arvostaa laajaan arkistoaineistoon ja haastatteluihin pohjautuvaa, useiden vuosien työllä syntynyttä tietokirjallisuutta. Samaa aihepiiriä käsittelevät myös Esa Vuoristo, joka on kirjoittanut Lohjan sota-ajasta, ja Heikki Ylikangas, joka on tutkinut Lohjan varhaisempaa historiaa. Laajemmin suomalaista tietokirjallisuutta esittelee tietokirjallisuus-lajisivu.