Heikki Toppila
Heikki Toppila (1885–1963) oli opettajasta kirjailijaksi siirtynyt romaanikirjailija, joka asui myös Vihdin Nummelassa. Teokset julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1920 | Helvetin koira ynnä muita kertomuksia | novelli |
| 1923 | Valkolan vaarin jouluviinat | novelli |
| 1926 | Auringon nousun maahan | romaani |
| 1928 | Kuoleman Siiveri ynnä muita kertomuksia | novelli |
| 1931 | Päästä meitä pahasta | romaani |
| 1935 | Tulisilla vaunuilla | romaani |
| 1937 | Siernaporin kuningas | romaani |
| 1941 | Onnen kultamoukari | romaani |
| 1945 | Ja niin tuli kevät taas | romaani |
| 1949 | Nuoruuden kujanjuoksu | romaani |
| 1950 | Tarinat | novelli |
Heikki Toppila (1885–1963) oli opettajasta kokopäiväiseksi kirjailijaksi siirtynyt romaanikirjailija, jonka tuotanto kuvaa maaseudun ja kyläyhteisöjen arkea. Hän asui 1920- ja 1930-luvuilla ajoittain Vihdin Nummelassa ja julkaisi urallaan yksitoista teosta.
Mitä Heikki Toppila on kirjoittanut?
Toppilan tuotanto koostuu yhdentoista teoksen sarjasta romaaneja ja novellikokoelmia, jotka ilmestyivät säännöllisesti kolmen vuosikymmenen ajan vuodesta 1920 vuoteen 1950. Taulukko on julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1920 | Helvetin koira ynnä muita kertomuksia | novelli |
| 1923 | Valkolan vaarin jouluviinat | novelli |
| 1926 | Auringon nousun maahan | romaani |
| 1928 | Kuoleman Siiveri ynnä muita kertomuksia | novelli |
| 1931 | Päästä meitä pahasta | romaani |
| 1935 | Tulisilla vaunuilla | romaani |
| 1937 | Siernaporin kuningas | romaani |
| 1941 | Onnen kultamoukari | romaani |
| 1945 | Ja niin tuli kevät taas | romaani |
| 1949 | Nuoruuden kujanjuoksu | romaani |
| 1950 | Tarinat | novelli |
Toppilan ura alkoi novellikokoelmilla: Helvetin koira ynnä muita kertomuksia (1920) ja Valkolan vaarin jouluviinat (1923) ilmestyivät vielä hänen ollessaan päätoiminen opettaja. Pääteoksena pidetään romaania Auringon nousun maahan (1926), joka ilmestyi kaksi vuotta sen jälkeen, kun hän oli siirtynyt kokopäiväiseksi kirjailijaksi. 1930-luvun romaanit Päästä meitä pahasta, Tulisilla vaunuilla ja Siernaporin kuningas jatkoivat samaa maaseutu- ja kyläyhteisökuvausta, ja viimeinen kokoelma Tarinat (1950) ilmestyi vain runsas vuosikymmen ennen hänen kuolemaansa. Toppila palkittiin tuotannostaan useaan otteeseen: valtion kirjallisuuspalkinto myönnettiin hänelle viidesti (1921, 1927, 1929, 1932 ja 1936), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1933 ja Aleksis Kivi -palkinto 1951.
Milloin Heikki Toppila eli?
Toppila syntyi 4.7.1885 Paavolassa ja kuoli 5.4.1963. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1907 ja opetti useassa paikkakunnassa ennen kuin siirtyi päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1924, 39-vuotiaana. Koska hän kuoli vasta 1963, hänen teoksensa eivät ole tekijänoikeudeltaan vapaita, eikä niistä lainata tällä sivulla laajempia otteita.
Mistä Heikki Toppila oli kotoisin?
Toppila oli syntyisin Paavolasta, mutta asui uransa aikana useissa paikoissa, muun muassa Vihdin Nummelassa 1920- ja 1930-luvuilla, sekä Liminingalla, Espoossa ja Raumalla. Liikkuva elämä opettajan ja myöhemmin päätoimisen kirjailijan työn välillä näkyy myös hänen tuotantonsa aihepiirissä: keskeistä on maaseudun ja kyläyhteisöjen — erityisesti pohjalaisen maaseudun — arjen kuvaus, johon Toppila palasi teoksesta toiseen koko kolmenkymmenen vuoden kirjailijanuransa ajan.
Kenelle Heikki Toppilan tuotanto sopii?
Toppilan romaanit ja novellikokoelmat sopivat lukijalle, joka kiinnostuu 1920–1950-lukujen suomalaisesta maaseutukuvauksesta ja kyläyhteisöjen arjesta. Samaan aikaan Vihdissä vaikutti myös kirjailija Jonne Aapeli Piippo, ja laajempi valikoima suomalaista romaanikirjallisuutta löytyy romaani-lajisivulta sekä novellien osalta novelli-lajisivulta.