Ilmari Kianto

Mitä Ilmari Kianto on kirjoittanut?

Kianto kirjoitti pitkän, yli 60-vuotisen uransa aikana romaaneja, runokokoelmia, näytelmiä, satuja, matkakirjoja ja muistelmia. Alla on poimintoja hänen laajasta tuotannostaan julkaisujärjestyksessä.

Punainen viiva kuvaa kainuulaista, nälänhädän runtelemaa perhettä Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan, ja Ryysyrannan Jooseppi on toinen hänen tunnetuimmista romaaneistaan. Kianto kirjoitti myös “Nälkämaanlaulun” (1911), josta tuli Kainuun tunnuslaulun kaltainen teksti. Hänen teoksiaan on käännetty muun muassa ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, viroksi, kiinaksi, romaniaksi ja tšekiksi.

Milloin Ilmari Kianto eli?

Kianto syntyi 7.5.1874 Pulkkilassa nimellä Calamnius ja kuoli 27.4.1970 Helsingissä, 95-vuotiaana. Hän vaihtoi sukunimensä Kiannoksi vuonna 1906 Johannes Linnankosken neuvosta. Koska kuolemasta on vuonna 2026 kulunut alle 70 vuotta, hänen tuotantonsa ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata, eikä sitä siksi lainata tällä sivulla suoraan.

Mistä Ilmari Kianto oli kotoisin?

Kiannon perhe muutti Suomussalmelle vuonna 1879, kun hänen isänsä August Benjamin Calamnius nimitettiin seurakunnan kappalaiseksi — Suomussalmesta tuli Kiannon elämän mittainen kotiseutu. Hän rakensi vuosina 1910–1912 Kiantajärven rannalle Niskaselälle kirjailijankotinsa Turjanlinnan ja asui siellä perheineen vuoteen 1949 asti, viettäen kesiä siellä vielä 1950- ja 1960-luvuillakin talvien kuluessa Helsingissä. Alkuperäinen Turjanlinna paloi talvisodan aikana 1939, samana sotana jonka aikana Kianto jätti verandalleen venäjänkielisen viestin neuvostojoukoille ja sai tästä kuuden kuukauden kuritushuonetuomion maanpetoksen yrityksestä. Tapaus kuvaa hyvin hänen mainettaan kärkevänä ja omapäisenä hahmona, joka tunnettiin myös räikeän kristinuskonvastaisista kannanotoistaan.

Palkinnot ja tunnustus

Kianto sai valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti (1910, 1923 ja 1925) sekä Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1950 — jälkimmäinen jaettiin hänelle jo 76-vuotiaana, vuosikymmeniä Punaisen viivan ilmestymisen jälkeen, mikä kertoo hänen pitkän uransa saamasta jatkuvasta arvostuksesta myös vanhemmalla iällä.

Kenelle Ilmari Kiannon kirjat sopivat?

Punainen viiva sopii lukijalle, joka etsii yhteiskunnallista, Kainuun nälkävuosiin ja äänioikeuden alkuun sijoittuvaa romaania. Ryysyrannan Jooseppi ja myöhempi muistelmatuotanto taas kiinnostavat lukijaa, joka haluaa syventyä laajemmin Kiannon pitkään uraan ja Kainuun kirjallisuuden historiaan. Valtion kirjallisuuspalkinnon ja Aleksis Kivi -palkinnon saajana hän liittyy myös laajempaan suomalaisten kirjallisuuspalkintojen historiaan.