Kaarlo Ranta
Kaarlo Ranta (1895–1964) oli vihtiläinen pienviljelijä, josta tuli kansanperinteen suurkerääjä. Hänen muistiinpanonsa julkaistiin kirjana vuonna 1981.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1981 | Vihtiläisiä luntterilukui – Kaarlo Rannan muistiinpanoja | kansanperinnekokoelma (toim. Kirsti Kuusela ja Matti Vilppula) |
Kaarlo Ranta ei ollut kirjailija tavanomaisessa mielessä, vaan vihtiläinen pienviljelijä, joka teki elämäntyönsä kotiseutunsa kansanperinteen tallentajana. Hänen muistiinpanoistaan koottiin kuolemansa jälkeen kirja, ja hänen nimeään kantaa nykyään Vihdin kunnan jakama kotiseutupalkinto.
Mitä Kaarlo Ranta on kirjoittanut?
Ranta ei julkaissut omaa kirjaa eläessään, mutta hän kirjoitti ylös valtavan määrän vihtiläistä kansanperinnettä: kaskuja, uskomuksia ja sananparsia. Hän aloitti tallentamisen järjestelmällisesti 1930-luvulla ja lähetti tietojaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon, Sanakirjasäätiölle, Kansallismuseon kansatieteelliselle osastolle ja Åbo Akademin kulttuurihistorian laitokselle. Vuonna 1932 hän osallistui Eteläsuomalaisen osakunnan järjestämään uusmaalaisten sananparsien keruukilpailuun 1 360 sananparrella.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1981 | Vihtiläisiä luntterilukui – Kaarlo Rannan muistiinpanoja | kansanperinnekokoelma (toim. Kirsti Kuusela ja Matti Vilppula) |
1970-luvun alkuun mennessä 58 prosenttia kaikesta SKS:n arkiston vihtiläisperinteestä oli peräisin juuri Rannalta, ja hänen lähettämiään merkintöjä kertyi arkistoihin yhteensä kymmeniätuhansia. Vasta vuonna 1981 hänen valikoimastaan aineistosta koottiin kirja, jonka toimittivat Kirsti Kuusela ja Matti Vilppula.
Milloin Kaarlo Ranta eli?
Ranta syntyi vuonna 1895 ja kuoli joulukuussa 1964. Hän ei saanut kotiseudullaan juuri arvostusta eläessään, mutta kansanperinnearkistoissa hänen merkityksensä huomattiin: hän toimitti tietoja arkistoihin aina 1930-luvulta kuolinvuoteensa asti.
Mistä Kaarlo Ranta oli kotoisin?
Ranta oli kotoisin Oinasjoen kylästä Vihdistä, jossa hän myös vietti koko elämänsä pienviljelijänä. Kotiseututyö oli hänelle tärkeää: hän teki jo vuonna 1937 kunnanvaltuustolle aloitteen kotiseutumuseon perustamisesta, oli mukana perustamassa Vihti-Seuraa sotien jälkeen ja istui sen johtokunnassa vuodesta 1947 kuolemaansa asti.
Kaarlo Rannan muistoa vaaliva palkinto
Vihdin kunta on vuodesta 1988 jakanut joka toinen vuosi Kaarlo Ranta -palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kotiseututyössä tai perinteenkeruussa. Palkinto pitää elossa juuri sitä työtä, josta Ranta itse ei aikanaan saanut tunnustusta: vihtiläisen kansanperinteen tallentamista tuleville sukupolville.
Ranta ja Vihdin kotiseutumuseo
Kotiseututyö ei rajoittunut Rannalla pelkkään kirjoittamiseen. Kun Vihdin kotiseutumuseo avattiin vuonna 1959, hän lahjoitti sen kokoelmiin yli viisikymmentä esinettä omasta kodistaan — pääosin talonpoikaisia käyttöesineitä, kuten kirnun, varstan ja juustokehän — sekä keräämänsä rahakokoelman. Hän toimi myös kirjaston johtokunnassa ja useissa Vihdin kunnan luottamustehtävissä. Kesällä 1963 annetussa haastattelussa Ranta mainitsi mielikirjailijoikseen Mika Waltarin ja Urho Karhumäen sekä kertoi lukevansa mielellään myös historiaa ja tietokirjoja. Huomattavimman tunnustuksensa elämäntyöstään hän sai kuolemaansa edeltäneenä kesänä, kun hänelle myönnettiin Kotiseutuliiton ansiomitali valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lohjalla.